Tosi vähän tuli luettua maaliskuussa! Kahden pitkän tenttikirjan parissa meni melkein koko kuukausi ja kun Poikanen on taas nukkunut huonosti, usein illalla ei jaksanut enää tarttua kirjaan. Tässä siis maaliskuun luetut.
Raitanen, Hänninen, Pajunen, Suutama (toim): Geropsykologia -vanhenemisen ja vanhuuden psykologia
Erinomaisen pitkä ja tylsä geropsykologian tenttikirja. Onnistuin kahlaamaan sen alusta loppuun. Hyvä minä!
Marion Brasch: Ja nyt hiljaisuus
Omaelämänkerrallinen kertomus elämästä DDR:ssä. Ihan kiinnostavat lähtökohdat: perheen vanhemmat olivat natsien vainoja paenneita juutalaisia, isä oli jossain vaiheessa ruvennut kommunistiksi ja perhe muuttanut DDR:ään. Isä oli kommunistipuolueen johtohahmoja. Perheen kolmesta pojasta tuli kirjailijoita, näyttelijöitä ym, jotka kritisoivat rankasti kommunistista järjestelmää, yksi loikkasi länteen. Pikkusisko Marion kertoo elämänsä ja perheensä tarinaa. Sinänsä kiinnostava tarina oli ajoittaina aika puuduttavasti kirjoitettu, ja mulla kesti pitkään tän lukemisessa. Kannatti lukea kuitenkin.
Mary Ann Shaffers & Annie Barrows: Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville
Puoleen väliin kirjaa ajattelin, että nyt on käsissä yksi viehättävimmistä kirjoista, mitä tiedän. Tykkäsin kirjoitustavasta ja hiukan koomisista hahmoista. Loppua kohden kirja vähän lässähti ja muuttui liian ennalta-arvattavaksi, mutta suosittelen silti ehdottomasti lukemaan tämän! Oli taas sellainen hyvän mielen kirja, vaikka vakavia aiheita sivusikin.
Ian Stuart-Hamilton: The Psychology of Ageing
Toinen geropsykologian tenttikirja. Aivan loistavasti kirjoitettu, erityisesti tykkäsin kirjoittajan tavasta lisäillä sulkuihin omia välihuomautuksia. Esim. "Certainly there is no tv channel dedicated to older people (though
there are tens of channels specifically for children and a certain kind
of lobotomised young adult male)." Oli kiva tenttikirja :)
Aune Mikkonen: Kotona viidakkokylässä: Pirkko Luoma Papua-Uudessa-Guineassa
Luen mielelläni kuvauksia lähetystyöntekijöiden kokemuksista. Tämä oli ihan mukava luettava jo senkin takia, että mun kummitäti on miehensä kanssa tehnyt elämäntyönsä Papua-Uudessa-Guineassa raamatunkäännös- ja lukutaitotyössä, joten tietysti lukiessa mietin, että niillä on varmasti ollut jotain samankaltaisia kokemuksia. Mutta oli muutenkin kiinnostava, suosittelen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti