17.2.2017

Laivalla ja raitiotiemuseossa

Me käytiin alkuvuodesta laivalla. Siitä nyt ei ole muuten kovin kummoista kerrottavaa, mutta yhden museovinkin haluan kertoa. 

Tai no, mainitaan nyt kuitenkin pari muutakin asiaa. Ensinnäkin, saatiin vähän merisairauskokemuksia. Lapsista kaksi oksensi (oikein huolella ja perin pohjin) ekana iltana kesken buffet-ruokailun. Hieno kokemus. Hohhoijaa. Onneksi nuorin oksensi siinä vaiheessa, kun mä ja ei-oksentanut lapsi oltiin saatu syötyä, niin sentään saatiin mahat täyteen. Laiva ei kyllä kauheasti keinunut, joten mä epäilin, että ollaan saatu vatsatauti.

Poikasen oksentamista seuraava kysymys oli kuitenkin: "joko mennään pallomereen?", mikä ei hirveästi viitannut vatsatautiin. Isosiskolla oli heikompi olo, ja (mun suureksi hämmästykseksi) muakin alkoi heikottaa. Lopputulos oli se, että hetken lepäilyn jälkeen Mies lähti kahden nuorimman kanssa leikkimään ja mä jäin Isosiskon kanssa hyttiin loppuillaksi lepäilemään. 

Lapsethan siitä sitten tokeni, mutta mä olin kyllä ihan todella huonovointinen. Vielä seuraavana aamuna makasin vaan hytissä ja mietin, olisiko parempi oksentaa vai olla oksentamatta. Hirvitti lähteä maihin, ja Mies kyllä sanoi, että voi mennä yksin lasten kanssa (koska tosiaan mä epäilin edelleen vatsatautia, kun en ole koskaan merisairaudesta kärsinyt), mutta mä lähdin kumminkin mukaan. Ihan hyvä, että lähdin. Olo oli kyllä koko maissaolopäivän epämääräinen, mutta kyllä olo selvästi parani, kun pääsi maihin ja sai raitista ilmaan.

No nyt sitten se museovinkki: me vietettiin päivä Tukholman Raitiotiemuseossa. Oli todella kiva paikka, jossa kului aika hyvin. Lapsille ehkä enemmän suunnattu, mutta me aikuisetkin tykättiin. Paikassa oli tosi paljon erilaisia vanhoja (ja uudempiakin) busseja, raitiovaunuja, junia yms. Moniin sai mennä sisään ja joitain sai käydä ohjaamassakin. Muutamassa pyöri ohjaamossa video, joten näytti ihan kuin ajaisit oikeasti bussia 50-luvun Tukholmassa jne.


Ruokailu hoitui museon kahvilassa, jossa sai myös lämmintä ruokaa (mutta meille kyllä riitti sämpylät) ja vessat olivat siistit ja hyvät. Raitiotiemuseon yhteydessä oli pieni lelumuseo (samalla lipulla), joka ei ollut lapsista huippuhieno (kuka nyt haluaisi katsella leluja vitriineissä?), mutta kyllä senkin pienoisrautatie jaksoi Poikasta kiinnostaa ja tyttöjä kiinnosti kuulla, millaisia leluja oli kun oltiin Miehen kanssa pieniä tai kun isovanhemmat olivat pieniä.


Raitiotiemuseo sijaitsee ihan lyhyen kävelymatkan päässä Viking Linen terminaalista ja siksipä me mentiin tällä kertaa punaisilla laivoilla. Ei oltukaan lasten kanssa aiemmin menty Vikingillä Tukholmaan. Luulen, että jatkossakin suositaan enemmän Siljaa. Ei tämäkään huono ollut, mutta kyllä Siljan leikkihuone on ihan eri luokkaa. Ruoat nyt oli suunnilleen samaa molemmissa, lapsille oli vähän omaa ohjelmaa ja ostoksia me nyt ei ihmeemmin tehty. En tiiä, jotenkin vaan jäi sellainen olo, että jäi Siljalle kakkoseksi. 

Mun olo helpotti toisena iltana aika paljon ja istuskelin jo lasten leikkihuoneessakin ja käytiin katsomassa lapsille suunnattu sirkusesitys. Tosiaan shoppailemaan ei laivalle menty, mutta sen verran ostettiin, että lapset saivat käyttää papalta saadut kruunut (Poikanen valitsi jo museon pienestä kaupasta itselleen metrojunan, mutta tytöt ostivat omat tuliaisensa vasta laivalta) ja me aikuiset saatiin Trioladea. 

Ihan kiva reissu oli, vaikka ihan heti ei ehkä tee mieli uudestaan :)