20.3.2013

opittuja

Meidän Poikanen oppi viikonloppuna, kypsässä 5 viikon iässä kaksi asiaa:

asia 1: syömään ilman rintakumia. Aiemmat kerrat oli satunnaisia onnistumisia, mutta nyt viime viikonloppuna yhtäkkiä vaan kaikki päiväsyötöt onnistui ilman kumia, ja nyt menee yölläkin kohtuu hyvin suoraan rinnasta. JEE!

asia 2: hymyt. Ensin ajattelin, että ihan sattumalta se mulle hymyilee, mutta kun äidin naaman ilmestyminen alkoi yhä useammin saada aikaan hymyn, niin pakko se on uskoa, että se ihan oikeasti osaa hymyillä, eikä ne ole mitään refleksejä enää. Ihana ihanainen. Kyllä paranee huonompikin päivä, kun vauva hymyilee :)

16.3.2013

Kitisyttää

Eilinen oli aikamoinen kitinäpäivä. Olin ajatellut, että aamupäivällä tyttöjen ollessa hoidossa ehtisin joko ottaa torkut tai tehdä vähän psykan esseetä. Hah. Kannoin Poikasta klo 8-11. Nuorta herraa kitisytti kovin, aina välillä se nukahti syliin, mutta heräsi saman tien, kun vein koppaan. Yhdentoista aikaan se nukahti lopulta oikeasti, mut sit ehdinkin häthätää syödä ennen kuin piti lähteä hakemaan tyttöjä päiväkodista. 

Unta riitti pojalla vähän päälle yhden. Sitten herättyään valvoi kyllä jonkin aikaa oikein hyväntuulisena, kunnes alkoi sama kitinä. Maitoa - uneen - koppaan - herääminen oli suunnilleen se kaava, millä mentiin puoli yhdeksään saakka illalla. Ihan oikeasti, varttia yli yhden ja puoli yhdeksän välillä Poikanen nukkui yhdet 20 min unet ja muutamia viiden minuutin torkkuja sylissä. Miehellä oli pitkä päivä (se kävi töiden jälkeen korjauttamassa meidän autoa) ja tytöt saivat kyllä aika omineen leikkiä, kun mä kävelin Poikasen kanssa rinkiä ympäri taloa... No, sain mä isommille lapsille välipalan ja ruoan laitettua ja Pipanaisen pottahommat sun muut hoidettua. Kuudelta olin kyllä jo ite niin puhki (edellisyö ei ollut kovin hyvä) ja nälkäinen, että itku meinasi tulla. Laitoin sit vaan vauvan sitteriin ja söin, vaikka Poikasta vähän ottikin päähän moinen. 

Mutta se hyvä puoli tuossa oli, että kun Poikanen roikkui rinnalla vähän väliä, niin jotenkin sain imetyksen sujumaan ilman rintakumia suunnilleen joka toinen kerta (oli sen verran vähän maitoa aina tarjolla, et oli helpompi saada ote). Nyt sanoisin, että toisesta rinnasta Poikanen osaa syödä suoraan, jos rinta ei ole kovin täynnä. Toinen on hankalampi, siitä onnistuu välillä. Huikea edistys aiemmasta!

Täytyy sanoa, että olen tällä viikolla ollut tosi kiitollinen tyttöjen osapäivähoidosta. Poikasen kanssa on sellaista kitinää ja kantamista kaiken kaikkiaan oleminen, että on ihana tietää, että tytöillä on jotain järkevää tekemistä osan päivästä. Puolesta päivästä sinne neljään - viiteen, kun Mies tulee töistä, on sitten aina vähän mitä sattuu. Tosi hyvin ja kivasti noi yleensä leikkii keskenään, jos mä en ehdi olla leikeissä mukana, mutta ei ne koko päivää jaksaisi. Ja ulkoilut ei oikein ole Poikasen ja tyttöjen kanssa onnistuneet, vauva kun viihtyy vaunuissa vaan jos ne liikkuu.

Tänään oli kiva päivä. Leivoin pienen täytekakun, ihan sillä ajatuksella, et millaisen tekisin kastajaisiin. Saatiin myös lasten kanssa leivottua loput kastajaispikkuleivät (tai tyttöjen tekemät meni kyllä ihan saman tien syötäväksi). Illalla mun serkku (Poikasen tuleva kummitäti) kävi kylässä. 

Ja nyt sitten nukkumaan, kun ei tiedä, kuinka paljon ohjelmaa ensi yönä on luvassa. Viime yönä yhden miehen viihdytysjoukko järjesti normisyöttöjen lisäksi yllätysohjelmaa klo 4-6. Tosi kivaa...

14.3.2013

Hyvää pii-päivää!

Mukavaa pii-päivää kaikille!

Appivanhemmat tuli käymään ja toi mulle kukkia pii-päivän kunniaksi! Enpä olekaan ikinä aiemmin saanut pii-päiväkukkia :) Kyllä kannatti Facebookin puolellakin toivotella hyvää pii-päivää.




(jos joku ei tiedä tai ei keksi, niin 14.3. on amerikkalaisittain merkittynä 3.14, eli piin likiarvo. Siitä siis kansainvälinen pii-päivä, jota mun tietysti ammattini takia täytyy kovasti juhlistaa joka vuosi ;) 14.3. sattuu olemaan myös Albert Einsteinin syntymäpäivä, kertoi mulle Wikipedia)