9.8.2013

Puolivuotias poika ja huono päivä.

Meidän pieni Poikanen on tänään puolivuotias. 

Ihana puolivuotias hymypoika. Juttelee aika paljon ja takertuu kaulaan kiinni kuin pieni apina. Syö hyvin (parin ekan soseenmaistelun jälkeen ei ole kertaakaan jäänyt yhtään tähteeksi. Lapsi syö niin paljon kun vaan uskallan antaa). Nukkuu useimmiten ihan kohtalaisesti. Päiväunia ei nuku kuin pikku pätkissä, paitsi jos pääsee äidin viereen ja saa nukkua rinta suussa. On muuten parina iltana nyt nukahtanut omaan sänkyynsä (yleensä nukahtaa rinnalle). Käkättelee siskojen tempuille. Kääntyy vatsalleen, mutta ei vielä selälleen eikä akselinsa ympäri. On juuri hoksannut, että kaiken voi laittaa suuhun. Yrittää laittaa suuhun myös äidin pään (tuloksena isoja märkiä poskipusuja). Nyhtää äidin niskatukkaa (ihan kuin hiustenlähtö ei olisi muutenkin vähintään riittävää). Rakastaa riehumista ja etenkin tyynyn kanssa painimista. Kyllästyessään pitää kuolonkorinaa. On innoissaan nokkamukista, vaikka ei yhtään ymmärrä, mitä sillä on tarkoitus tehdä. Kuuntelee mielellään musiikkia. Ja on niin käsittämättömän ihana ja suloinen, että en ymmärrä, miten se on mahdollistakaan.

* * * 

Tänään ei ollut maailman paras päivä. Sanoisin, että yksi tän vuoden huonoimmista.

Pipanainen on kipeänä. Se itkeskeli yöllä ja Mies hoivaili sitä. Poikasella oli myös aktiivinen yö ja mä sitten heräilin sen kanssa vähän väliä. Kello 4.51 heräsin sitten lopullisesti. Tai tarkoitus oli toki nukkua vielä (pitkään!), mutta Miehen piti lähteä viiden jälkeen töihin, joten Pipanainen tuli mun viereen. Poikanen heräsi siihen ja riemastui, että on aamu. Syötin Poikasen. Pipanainen yritti nukkua, Poikanen hihkui ja huuteli mamamamamamaa. Syötin Poikasen uudestaan. Se oli jo melkein unessa, kun Isosisko kävi vessassa. Poikanen havahtui vessanvetoon. Pipanainen halusi vettä. Isosisko heräsi lopullisesti, kun hiivin hakemaan Pipanaiselle vettä. Isosisko kömpi viereen ja halusi myös vettä. Poikanen heräsi lopullisesti siihen.

Inhoan sitä, kun lapset sabotoi toistensa unia! No siinä sitten oltiin koko joukko hereillä jo viiden jälkeen, kun normaalisti herätään aikaisintaan puoli seitsemältä. Aamupäivä oli enimmäkseen aika karmeaa. Oltiin kaikki väsyneitä. Mua suututti ihan kaikki, Isosiskoa itketti ihan kaikki, Pipanainen oli väsynyt ja kuumeinen, Poikanen kitisi. Tai kyllä tytöt jonkin aikaa piirteli kivasti ja sit järjestin niille aarteenetsinnän ja saivat katsoa telkkaria. Ja ruokailu meni ihan kivuttomasti. Niin ja Isosisko viikkas pyykit mun puolesta (se tykkää ihan kauheasti pyykinviikkauksesta). 

Päiväunille käyminen meni ihan huudoksi kaikilta paitsi Poikaselta (sitä nauratti, kun oli niin kiva köllötellä yhdessä sängyssä). Toisella yrityksellä sitten onnistui, kun lupasin tytöille, että saavat katsoa elokuvan päiväunien jälkeen, jos käyvät nätisti nukkumaan. Nukuttiin sitten kaikki yhdessä meidän sängyssä, mä ehkä parikymmentä minuuttia, tytöt reilun tunnin ja Poikanen melkein kaksi ja puoli tuntia (ekan tunnin rinnalla, ja sai siitä ilmeisesti hyvin unen päästä kiinni). Iltapäivä olikin sitten paljon parempi. Tytöt katsoivat Poikasen vielä nukkuessa elokuvaa ja söivät herkkuja, mä sain vähän kotihommia tehtyä. Eikä mulla enää palanut päreet ihan joka jutusta, onneksi. Mieskin tuli "ajoissa" töistä (se on joutunut tekemään ylitöitä tällä viikolla yhteensä puolentoista työpäivän verran), jo viiden aikoihin ja toi tullessaan pitsat (oikein perusteellinen herkkupäivä siis). Mä jostain tempaisin energiaa ruoan jälkeen vielä leipoa sunnuntaille suklaa-kinuskipiirakan ja kokeiluna toisenlaisenkin suklaakinuskipiiraan (ihan ite keksitty resepti!). Jälkien siivoamiseen ei enää energia riittänyt, joten huomisaamuna odottaa kauheassa kaaoksessa oleva koti...

Mutta ei se mitään. Huomenna on luvassa rakkaiden ystävien tapaamista entisellä kotipaikkakunnalla ja sunnuntaina sit mun vanhemmat ja veli tulossa käymään. Kivaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti