29.5.2015

Kuulumisia viikon ajalta

Sitten ikkunaremontin on tapahtunut seuraavaa:

Viikko sitten perjantaina oli vähän väsy-päivä. Olin saanut edellisenä yönä nukkua supervähän, ja olihan tuota univelkaa vähän ehtinyt kertyä jo aiemminkin. Perjantai meni siis aika sumuisissa merkeissä. Lähdin hakemaan Pipanaista hoidosta ja suuntasinkin ajatuksissani kohti eskaria, Isosiskon vesipeuhussa menin miesten ryhmäpukkariin muiden isien perässä... Vähän väsynyt. No, kaikeksi onneksi anoppi (mulla on ihan super anoppi!) tuli meille ja nukkui lasten kanssa.

Lauantaina samainen super-anoppi vei muksut mukanaan mummilaan ja mä sain reilun vuorokauden ihan omaa aikaa. Edellinen vastaava onnenpotku tapahtui maaliskuun alussa, joten ihan tarpeeseen tuli. Kyllä nautin omasta ajasta! Nukuin, lepäsin lepäämällä (ts. telkkarin äärellä), lepäsin touhuamalla (ihanaa saada rauhassa siivota! Siivosin oikein perin pohjin oman vaatekaappini ja koko lastenhuoneen), söin herkkuja telkkarin äärellä, tein käsitöitä... 

Maanantaina meillä kävi mun rakas ystävä lapsineen kylässä. Oli kiva nähdä pitkästä aikaa ja jutella. Lapsillakin tuntui leikit menevän harvinaisen hyvin yksiin. Onneksi nähdään pian uudelleen!

Keskiviikkona vietettiin Isosiskon kaverisynttäreitä. Ihan yhtä helpolla ei juhlat menny kuin viime vuonna. Osalla vieraista oli vähän pöytätavat hukassa, ja melkein koko joukolla meinasi mennä ihan riehumiseksi touhu. Pari vähän nuorempaa vierasta meinasi jäädä porukan ulkopuolelle, kun eivät olleet ihan yhtä riehuntahenkisiä, mutta Pipanainen suostui sitten niiden kanssa puuhailemaan, ja lopulta saivatkin ihan kivat legoleikit aikaiseksi. Isosisko ei taaskaan halunnut mitään erityistä ohjelmaa, joten ensin syötiin, sitten avattiin lahjat ja pidettiin pieni aarteenetsintä, jonka jälkeen riehumishenkiset painuivat pihalle purkamaan höyryjä ja vähemmän riehumishenkiset jäivät sisään legoleikkeihin. 

Mulla oli juhla-apuna sekä anoppi että mun serkku, ja molemmat totisesti tarpeeseen! Anoppi vei Poikasen leikkipuistoon ja serkku urhoollisesti vahti ulkona riehuvia lapsia. Isosiskolle hillitön herkuttelu ja yhtä hillitön juoksentelu yhdistettynä koko päivä vallinneeseen jännitykseen osoittautui huonoksi yhdistelmäksi ja päivänsankari vietti viimeisen puolituntisen juhlistaan vessan pöntöllä ämpäri seuranaan. Mutta oli kuulemma ollut huonoa oloa lukuunottamatta tosi kivat juhlat :)

Mä päätin eilen (ihan kuin tässä kolmen lapsen väliaikaisyksinhuoltajuudessa, synttäreissä ja kaikessa muussa oheistoiminnassa, mitä nyt onkin riittänyt, ei olisi tarpeeksi), että ensi viikonloppuna siirrän kolme kirjahyllyä tietokonehuoneesta olkkariin. Mies tulee käymään kotona, joten on oivallinen tilaisuus pianon ja kaapin siirtoon. Kirjahyllyt ja sohvat saan siirrettyä yksinkin tarpeen vaatiessa (kokeiltu on). Meillä on siis pienimmässä (eli tosi pikkuruisessa) huoneessa nykyään molemmat ehjät seinä vuorattu kirjahyllyillä, toisella seinällä kolme ja toisella kaksi. 

Olen tätä siirtoa jo pidemmän aikaa ajatellut, tosin ajatuksena on ollut, että "sitten kun on pakko luovuttaa kirjastohuone Pipanaisen huoneeksi". Mutta nyt alkoi tehdä mieli lisää muutoksia (tänä keväänä on siis paitsi vaihdettu ne ikkunat, myös maalattu olkkari, keittiö ja kodinhoitohuone) ja tuo kirjahyllyjen siirto on jo jonkin aikaa kutkuttanut. En ole tykännyt olkkarin järjestyksestä, ja nyt samalla näen, että onko mun kuvitelma siitä, millainen olkkari olisi hyvä ja miten sinne asettelisin kulmasohvan, ollenkaan toimiva. Ehkä ihan hyväkin testata ennen sen kulmasohvan hankintaa (meillä on nyt siis kaksi leviämispisteessä olevaa pientä nahkasohvaa).

Viikonloppuinen kirjahyllynsiirtohan tarkoittaa sitä, että ne kirjahyllyt piti tyhjentää ja pestä ja kirjat imuroida. Kaksi päivää ahkeroin, mutta nyt on kolme kirjahyllyä tyhjennetty ja pesty ja kirjat imuroitu. Näissä kolmessa hyllyssä on yhteensä 20m hyllytilaa ja kolme metriä hyllyjen päällistä (joka on tietysti kovasti hyötykäytössä). Arvannette siis, että ei ollut ihan pieni urakka. Ja nyt kun katsoo ympärilleen, niin näyttää siltä kuin oltais vähintään muuttamassa, vaikka tyhjensin vaan kolme kirjahyllyä. Mutta onhan se toki niin, että kahteenkymmeneenkolmeen metriin mahtuu aika paljon tavaraa, kun sen levittää pitkin lattioita :) Pitkin lattioita se on myös levitelty, kiitos Poikasen, joka on kaatanut kirjapinoja sekä vahingossa että tahallaan.

Kirjahyllyjen järkkääminen on mahtavan kivaa puuhaa, joten mukavia hetkiä on mulla edessä.

Tänään oli Pipanaisen viimeinen päiväkotipäivä ennen lomaa ja Isosiskon viimeinen varsinainen eskaripäivä. Huomenna sitten vielä koko koulun kevätjuhla. Ja ensi yönä tulee Mies kotiin! Ja ehtii olla kotona n. 50 tuntia, eli maanantain vastaisena yönä lähtee seuraavalle parin viikon reissulle. Kyllä sitä on odotettu, Pipanainen on kysynyt jo monena iltana, että tuleeko isi tänä yönä. Ihana saada se pariksi päiväksi kotiin!

2 kommenttia:

  1. Ihanaa, että sait omaa aikaa! Rankalta kuulostaa tosin nuo miehesi työvuorot... hyvä asenne sinulla kuitenkin. Kaikilla ei tietysti ole työtä ollenkaan, joillakin sitä on sitten liikaa... (samantyyppinen tilanne on yhdellä ystävälläni...) Mukavaa kesäloman alkamista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)
      Juu kyllähän sitä pitää olla kiitollinen, että töitä on. Onneksi näitä reissuja ei nykyään ole kovin paljon, niitäkin vuosia oli kun Mies oli 100 päivää vuodesta reissussa. Ja näistä saa vähän ekstraa palkan lisäksi, mikä tietysti nostaa omaakin motivaatiota suhtautua kannustavasti työreissuihin :)

      Poista