3.5.2015

Huhtikuussa luin.

Kauhean vähiin on käynyt lukuaika! Aiemmin luin aina Poikasta nukuttaessa ja vielä itse nukkumaan käydessä. Nyt Poikanen nukkuu tyttöjen kanssa lastenhuoneessa pimeässä (tai on siellä yövalo, mutta sen valossa ei näe lukea) ja kun itsekin nukun joka toisen yön siellä, niin kyllä on lukuaika vähentynyt roimasti! Harmi. Pitää etsiä joku toinen sopiva rako, tai palata vanhoihin hyviin aikoihin, kun luin iltaisin peiton alla taskulampun valossa...

Joka tapauksessa, huhtikuussa tuli luetuksi vain muutama kirja. Tässä niistä.

Marketta Myyrä: Janevit -tehtävä Bulgariassa
Tositarina Bulgariassa rautaesiripun takana lähetystyötä tehneestä parista. Mun mielestä aika huonosti kirjoitettu, ei siis mikään kirjallinen mestariteos. Mutta jos lähetystyö (varsinkin salainen sellainen) tai Bulgaria kiinnostaa, niin mikä ettei kannattaisi lukeakin.

Marie Jalowicz Simon: Sitten juoksin pakoon
Älyttömän hyvä! Omaelämänkerrallinen kirja, joka kertoo nuoren juutalaistytön piileskelystä juutalaisvainojen aikaan. Suosittelen todella, tämä oli tainnut voittaa jonkun kirjallisuuspalkinnonkin Saksassa. Oli kiinnostava tarina, ja vähemmän raaka kuin esim. monet keskitysleirikuvaukset. Mua kosketti se, miten rankkaa ja monimutkaista piilossa eläminen oli, ja mitä kaikkea nuori Marie joutui kokemaan. Toisaalta kosketti sekin, miten moni oli valmis ottamaan riskin ja piilottamaan kotiinsa tuiki tuntemattoman ihmisen.

Maija Kitunen: Päiväkirja rintamalta
Sodissa lottana toimineen Maija Kitusen sota-ajan päiväkirja, jonka ymmärtääkseni hänen omat lapsensa olivat äidin kuoltua halunneet julkaista. Jos ihan hirveästi on kiinnostunut sota-ajasta tai lotista, niin sitten ehkä kannattaa lukea tämä. Muuten se oli niin kuin päiväkirjat on, juoneton, sekava, kehnosti kirjoitettu, pomppiva.

Timo Jantunen & Rauno Haapaniemi: Iloa kouluun -avaimia kouluviihtyvyyteen
Nyt kun ei ollut enää tenttiin lukemisia (pitäisi kylläkin aloittaa seuraava kurssi lähiaikoina), niin sain luetuksi tämän pitkään vuoroaan odottaneen opuksen. Kirjassa pohdittiin tosiaan, mitä kouluviihtyvyydelle voisi/pitäisi tehdä. Ihan ok luettava koulusta ja opettamisesta kiinnostuneille, näkökulma oli selvästi ala-asteelle, mutta kyllä tämä jokusen ajatuksen herätti näin yläasteopenkin näkövinkkelistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti