27.2.2015

Terveisiä unimaailmasta.

Mä näen paljon unia. Mä myös muistan paljon unia. Olen aina muistanut, mutta viimeisten vajaan 7 vuoden aikana vielä aiempaakin enemmän, luultavasti siksi, että vähän väliä joudun heräämään kesken unen.

Toissayönä unissa mulle seuraa piti herra nimeltä Ernst Allan Mallanburstedt (miten voi olla, että muistin tuollaisen nimen aamulla!?). Ernst Allan Mallanburstedt tuntuu olevan toimelias kaveri. Ensin se sai mut houkuteltua ammattimaiseksi jäätelönmaistajaksi. Työ tosin sisälsi vain vähän jäätelön maistelua (mustikka-mansikka-valkosuklaajätskiä vähän maisteltiin), enemmän siinä sitten joutui kantamaan laatikoita, kastelemaan kukkia ja pesemään jääkaappeja. Ja kuuntelemaan työkavereiden riitoja, eivät olleet mitään sopuisaa porukkaa. Sitten meillä oli Ernst Allan Mallanburstedtin (kyllä, häntä kutsutaan aina koko nimellä) kanssa joku toinenkin projekti, mutta se ehti häipyä mielestä ennen aamua. Hämärästi muistelen, että se liittyi jotenkin koruihin. Sitten lähdettiin harjoittamaan hyväntekeväisyyttä. Tuttavaperheen lapsien piti päästä synttärijuhliin, eikä ollut ketään viemässä. Mä lupasin viedä ne lapset juhliin. Tuli tietysti mutkia matkaan, vanhemmat ei ollu kotona ja yritettiin tavoittaa niitä ja vaikka mitä, ja lopulta totesin, että juhlat on ollu ja menny. Lupasin viedä ne HopLopiin. Siinä vaiheessa niitä lapsia alkoi putkahdella lisää ja loppupeleissä siinä perheessä oli 15 lasta. Tosin kolme oli ihan vauvoja. Ernst Allan Mallanburstedt oli jossain vaiheessa ottanut hatkat, mutta onneksi Mies tuli hätiin. Yritettiin saada 12 lasta sullottua kahteen autoon (ja molemmat oli vielä sellaisia, missä ei edes ole takaovia). Hommaa vähän hankaloitti se, että ympärillä hyöri neljä täti-ihmistä, jotka olisivat halunneet kyytiin, jotta olisivat päässeet kahvilaan, ei kahville vaan teelle. Pidin niille puhuttelun. En tiedä, oltaisko saatu kaikki lapset autoon ja HopLopiin, koska Poikanen heräsi puoli tuntia ennen kellonsoittoa, eikä se musta kaiken sen unissaan hääräämisen jälkeen ollut huono asia ollenkaan.

Viime yönä olin ruokakaupassa. Ruokakaupan aulassa oli valtava määrä vaippapaketteja. Niitä oli vaikka minkä kokoisia. Päikkäreiden Heidi oli siellä niitä myymässä, mulle se kauppas norsun muotoisen vaippapaketin. Ruokakaupassa myytiin keittotuoksuja. Ne oli maustesirottimessa myytäviä tuoksuja, jolla saa esim. lihakeiton tuoksumaan kukkasilta. 

Aamulla mietin norsunmuotoisia vaippapaketteja ja keittotuoksuja, ja ajattelin, että oikeastaan en hämmästyisi yhtään, jos sellaisia myytäis oikeasti eikä vaan mun unissa.

2 kommenttia:

  1. :D Hahaa, mahtavaa! Mä oon innokas "unien aukaisija", mutta näistä en kyllä tajua mitään viestiä! :D Norsunmuotoiset vaippapaketit ois kyllä aika hauskoja, pitää varmaan poimia tästä yritysidea. ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ei muuta kun bisnes pystyyn! Ainakin unessa olit ihan tehokas myyjä. Eiks nykyään ole muodikasta perustaa äitiyslomalla/hoitovapaalla ollessa jonkinlainen firma?

      Poista