Mulla oli eilen persoonallisuuspsykologian etätentti. Se olikin suunnilleen ainut tän hiihtoloman suunnitelmista, joka ei ole peruuntunut. Isosisko on ollut kunnon kuumeessa maanantaista lähtien, joten ei olla käyty koko perheen retkellä Helsingissä, ei olla luisteltu, hiihdetty tai uitu, ei olla käyty tyttöjen kanssa kirpparikierroksella... Harmittaa, kun Mieskin oli järkännyt itselleen lomaviikon ja olis kerrankin ollut hyvin aikaa a) tsempata noissa lasten hiihtämään ja luistelemaan opettelemisissa (varsinkin Isosisko tarvis ihan ekstra-paljon harjoitusta kaikissa motorisissa jutuissa) ja b) tehdä kaikenlaista kivaa koko perheen voimin. Sairastaa olis voinut muulloinkin.
Mutta minkäs näille mahtaa. Etätentti kumminkin oli eilen, ja vaikka lopulta kävikin niin, että Mies oli lasten kanssa illan kotona, ja mä siis yhteen huoneeseen kirjoittamaan lukkiutuneena, niin sain yllättävän rauhassa kirjoittaa.
Lueskelin päivällä muistiinpanojani. Meillä oli aineistona tällä kertaa yksi kirja (suomeksi, harvinaista herkkua) ja 11 artikkelia (englanniksi). Mulla on tapana varsinkin englanninkielisiä tekstejä lukiessa, että kirjoitan joitain pääasioita muistiin. Löytyy sitten helpommin tenttitilanteessa ne tiedot (tällä kertaa oli niin kiire kirjoittaa, että en alkuperäisiä artikkeleita edes ehtinyt avata, vaan menin kirjan ja muistiinpanojen varassa). Kamera sattui olemaan käden ulottuvilla, ja nappasin muutaman valokuvan mun muistiinpanoista (joita siis oli tällä kertaa sivukaupalla).
Mulla on tapana kirjoittaa englanninkielisistä lähteistä muistiinpanot ihmeellisellä sekakielellä. Suorat lainaukset ja termit on yleensä englanniksi, samoin sellaiset ilmaukset jotka on lyhyempiä enkuksi, kätevämpiä niin tai hankalia suomentaa niin, että alkuperäinen merkitys varmasti säilyy. Suomeksi kirjoittelen väleihin sellaiset jutut, mitkä kirjoitan omin sanoin. Yllättävän helppo tuollaista sekakieltä on lukea kuitenkin :)
Hyvin huomaa, mitkä artikkelit on luettu väsyneenä tai vähemmän kiinnostuneena. Käsiala on mitä sattuu.
Välillä saatan kirjoittaa jonnekin reunaan jonkun oman mieleen tulleen ajatuksen, jonka haluan muistaa myöhemminkin.
Happy and mature! Siinäpä tavoitetta elämälle :)
Unohdin ottaa suklaata kaverikseni ja kesken tentin iski vessahätä, enkä viitsinyt mennä vessaan, ettei Poikanen hoksaa että mä olen kotona. Ajoittain taustalla raikasi karsea epävireinen renkutusten sarja, kun joku lapsista leikki lelukosketinsoittimella. Tentissä oli kolme kysymystä, ja mun mielestä kolme esseetä neljässä tunnissa on vähän liikaa. Varsinkin, kun etätentissä lähteet pitää olla oikein merkitty, ja kirjassakin pitää viitata toimitettuun artikkeliin, eikä koko kirjaan. Eli lähteitä tässä tentissä oli 29 kappaletta. Siinä menee jonkin verran aikaa jo siihen, kun tarkistelee, mistä artikkelista mikäkin tieto olikaan (yleensä kirjoitan lähdeluettelon jo etukäteen valmiiksi, mutta tällä kertaa en muistanut). Kauhealla kiireellä pitää vaan suoltaa tieto paperille, eikä pohdinnalle jää aikaa juuri ollenkaan, vaikka sitä kyllä kovasti tenttivastauksissa painotettiin.
Ihan en päässyt samanlaiseen flow-tilaan tällä kertaa kuin yleensä, kiire tuli, ja harmitti, kun ei ehtinyt käsitellä kysymyksiä siinä laajuudessa kuin olisin halunnut. Mutta toisaalta tykkään etätenteistä just ton rajatun ajan takia, koska muuten mulla ensinnäkin kestää päästä alkuun ja toisekseen kestää päästä loppuun, kun viilailen ja viimeistelen esseetä iän kaiken. Ihan hyvin se mun mielestä meni kuitenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti