10.3.2014

Kastajaistenkin jälkeen.

Eiliset kastajaiset meni mukavasti. Lapsi tuli kastettua, meidän ipanat jaksoivat ikäänsä nähden käyttäytyä ihan hyvin, ja siitä epäonnen sacherkakustakin tuli ihan tarjoilukelpoinen. Mun serkku kyllä ehdotti, että voisin tehdä siitä teemakakun, mutta kun kastajaisten teema ei (jostain ihmeen syystä) ollut "kakka" eikä "tunkio", niin sihtasin vaan päälle reilusti kaakaojauhetta, ja sit käly viimeisteli kakun suloisilla koristeilla. Ja se oli kyllä ihan kauhean hyvää. Jos sattuu sacherkakusta pitämään :)

Mulla on jotenkin mukavan levollinen olo nyt, kun nää perhejuhlat on hoidettu. Vaikka toki sukulaisia on mukava nähdä ja mä kyllä tykkään paljon sukujuhlista (ja muistakin juhlista, vaikka hautajaisia nyt tietenkään en toivo) jne, mutta ihan mukavalta tuntuu ajatus, että ensi viikonloppuna ei tarvitse mennä sen enempää hautajaisiin kuin kastajaisiinkaan, tai yhtään minnekään pyntätään-lapset-juhlavaatteisiin -juhliin. Nyt onkin ollu elämän ääripäät vahvasti esillä meidän perheen elämässä.

Mutta kyllä eilinen oli rankka päivä lapsille (juhliminen ja pitkät ajomatkat) ja sitten kun vielä koko porukalle iski nuha, niin tänään on sitten ollut rankka päivä äidille. Poikanen on tosi nuhainen ja ressukka, joten yö oli tavallistakin levottomampi. Tytöt on vaan sellaisessa tavallisessa nuhassa. Toivotaan, ettei nuhaa kummoisemmaksi muutukaan, kun on kivoja vieraita tälle viikolle luvassa!

Meillä olisi myös tarkoituksena ensi viikonloppuna vihdoinkin panna yöimetyksille stoppi. Kauhulla odotan jo viikonloppua, mutta jossain vaiheessahan se vaan on pakko lopettaa. Kaikki lempeät keinot on kokeiltu, ja edelleen vaan Poikanen sinnikkäästi hengailee rinnalla useampaan otteeseen joka yö. Keskivertoyössä on 5 herätystä, joista ehkä kaksi hoituu maidotta. Joten jos vaan sekä isä että poika ovat viikonloppuna terveinä, niin maitobaariin tulee kyllä ihan uudet aukioloajat.

Sain muuten Leluteekistä haasteen. Kiitos haasteesta, paneudun siihen jossain vaiheessa paremmalla ajalla. :)

3 kommenttia:

  1. Mä mietin jo sitä ruma kakku -päivitystä lukiessa, mutta nyt on kertakaikkiaan pakko kysyä, kun olet jo kahdesti kirjoittanut "Jos sattuu sacherkakusta pitämään :)" tai vastaavasti. Niin että tykkäätkö sinä sacherkakusta? Ensin ajattelin, että se varmaan on niin ettei ole sun lempikakkuja. Mutta sitten tuli mieleen, että saattaa olla vaan muusta syystä lisätty huomio. Ja mua nyt vaivaa, kun en tiedä miten asia on. :D

    Se on jännä, miten nuo elämän ääripäät tosiaan välillä on esillä lähes samaan syssyyn. Meidän perheessä sama tilanne, joskin molemmat juhlat (voiko hautajaisia edes oikeastaan kutsua juhliksi?) vielä edessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hm, no mun mielestä sacherkakku on ihan hyvää. Ei suosikki (ehkä sen jo arvaa siitä, etten ole sitä itse tehnyt), mutta hyvää kyllä, ja oikeastaan nyt on kyllä vähän tehnyt mieli tehdä uudestaankin. Tai ehkä vähän sellainen, että joskus se on hyvää, joskus on sellaisia kausia, että en tykkää. Se on niin voimakas.

      Toi "jos sattuu x:stä pitämään" on meillä sellainen lentävä lause. Sitä kyllä käytetään varsinkin vähän epäonnistuneiden kokkailujen arvioinnissa, tyyliin "ihan hyvä kakku, jos sattuu palaneesta pitämään" tai "ihan hyvä keitto, jos sattuu pitämään suolattomasta ruoasta", mutta aika usein muutenkin. Se on tuo mun armas mieheni ja hänen isänsä, jotka ovat ottaneet tämmöisen kivan tavan :)

      Joo tämmöistä tää elämä on. Tietysti kivakin, että suru-uutisten lomaan tulee iloisia uutisia.

      Poista
    2. Kiitos, pääsin piinaavasta epätietoisuudesta. :D Siitä on tosi kauan kun olen syönyt sacherkakkua, mutta jotenkin mulla on sellainen kuva etten olisi ehkä ihan vakuuttunut juuri tuon voimakkuuden vuoksi. Tai ei ainakaan päässyt lempiherkkuihin mullakaan. :)

      Poista