8.3.2014

Älä tule ruma kakku... tuli jo.

Arvelin eilen, että päivästä on pakko tulla hyvä.

Ei päivässä mitään vikaan ollutkaan. Meillä oli ihan mukava peruspäivä lasten kanssa ja Mies tuli töistä jopa vähän tavallista aiemmin kotiin. Ilta sitten vaan ei mennyt ihan niin putkeen.

Meillä on huomenna Miehen siskonpojan kastajaiset, ja koska Mies on tänään töissä (vapaaehtoistöissä tällä kertaa) aamusta iltamyöhään, oltiin päätetty että mä lähden lasten kanssa jo tänään Miehen vanhemmille ja Mies tulee sitten huomenna perässä. 

Eilisillan tekemislistalla oli mulla siis matkatavaroiden pakkaus, juhlavaatteiden silitys ym, sacherkakun leipominen (sellainen multa tilattiin kastajaisiin) ja muuta pientä. Matkatavaroiden pakkaus ja juhlavaatteiden laitto meni niin kuin pitikin. Kesken silityksen mun isä tosin soitti ja kertoi, että mun vanhempien koira oli päässyt paremmille metsästysmaille. Tämä uutinen ei nyt ollut mikään yllätys, koira oli jo vanha ja sairas. Mutta Pipanainen otti kyllä koiran kuolinuutisen aika raskaasti. Siinäpä meni ilta miettiessä, miksi isoukin piti kuolla ja miksi koiran piti kuolla jne.

Sacherkakkupohja onnistui täydellisesti. Vielä ennen suklaakuorrutusta se oli erinomaisen hyvän näköinen kakku. Mutta kuorrutus menikin sitten ihan poskelleen. En tiiä, kuumensinko suklaata liian vähän vai liikaa, mutta kuorrutuksesta tuli ruma. Elättelin toiveita, että se vähän jähmettyessään parantuisi, mutta kattia kanssa. En ole eläessäni tehnyt niin rumaa sacherkakkua (no, tää oli toinen kerta kun tein sacherkakkua) enkä varmaan nähnytkään. Tänä aamuna yritin pelastaa mitä pelastettavissa on siivilöimällä kakun päälle kaakaojauhetta. Vähän vielä mietin, että pitäiskö siitä vaan suosiolla kaapia kuorrute pois ja tehdä uusi...

Mies meni laittamaan mun auton pissapoikaan lisää litkua, ja sitten kävikin niin, että konepelti ei mennyt kiinni. Siinä vierähti näppärästi Miehen ilta auton kanssa tapellessa. Tänään sitten ajoin lasten kanssa mummilaan (pikkuteitä, kun Mies kielsi menemästä moottoritielle) autolla, jossa oli konepelti sidottu narulla kiinni. 

Että semmoinen ilta eilen. Yökin oli taas kerran aika puuhakas. Mutta nyt ollaan mummilassa, appi korjasi auton (jee!), lapset leikkii ja mä pidän peukkuja, että Mies muistaa huomenna tullessaan ottaa mukaansa sekä omat juhlavaatteensa että sen epäonnisen ruman sacherkakun.

4 kommenttia:

  1. Tsemppiä - mä tein viime viikolla elämäni ekan täytekakun (aika pitkälle on päästy porkkanakakulla ja mokkapaloilla...) ja se oli niin ruma että omat lapsetkin nauroi. Ajatus (ja maku!) on tärkein!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maku oli onneksi hyvä, ja runsaalla kaakaojauheella saatiin ruma kuorrutus peittoon. Kälyllä oli vielä suloisia koristeita varattuna, joten kakusta saatiin ihan salonkikelpoinen.

      Mun serkku ehdotti, että olisin voinut tehdä siitä teemakakun, kenties teemalla "kakka" tai "tunkio". Suosittelen jotain vastaavaa luovaa teemaa sun täytekakuille, jos niille käy jatkossa samoin kuin tälle ekalle :)

      Poista
  2. Tunkioteemakakku sopisi mun jauhopeukalolle myös mainiosti. :D

    Sait haasteen tuolla Leluteekissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitähän voisi tehdä niin, että leipoisi ensin kakun ja sitten päättäisi teeman sen mukaan, miltä kakku näyttää :)

      Kiitos haasteesta, otan sen käsittelyyn, kunhan ennätän.

      Poista