23.12.2017

37+0

Tänään on 37 raskausviikkoa täynnä. Tuntuu vähän hullulta ajatella, että lähimmän kuukauden sisällä tämä muksu tosiaan syntyy. Mahdollisesti jo lähipäivinä (Isosisko syntyi rv 37+5), mutta voi mennä vielä useampi viikko (Pipanainen sitten taas tuli maailmaan rv 40+4). Sain eilen mun siskolta rintapumpun, ja tänään tilasin siihen sopivia tuttipulloja (ei oltu säästetty sen kummemmin pumppua kuin tuttipullojakaan Poikasen jäljiltä). Kauan kyllä mietin, että kannattaako tilata, kun toimitus on vasta loppiaisen jälkeen. Tilasin silti. 

Eilen kävin hakemassa anoppilasta joulukuusen. Oltiin sovittu mun siskojen kanssa, että pysähdyn kotimatkalla toisen siskon luona ja juhlistetaan vähän kolmestaan vauvan tuloa. Mä olen aina toisinaan ajatellut, että olispa kiva, jos olis saanut vauvakutsut, ja nyt ajattelin, että sehän on ihan kiva siskojen kanssa vähän juhlistaa tulevaa vauvaa ja viettää aikaa yhdessä. Yllätyin kyllä ihan tosissaan, kun yhtäkkiä paikalle alkoi tulla muutakin väkeä. Siskot olivatkin järkänneet ihan kunnon vauvajuhlat multa salaa! Oli tosi kiva ilta.

En käsitä, miten mun sisko oli onnistunut tekemään vaipoista noin aidon näköisen vauvan!

Vauvaa varten alkaa kyllä olla aika hyvin valmiina kaikki. Tai no, ne tuttipullot puuttuu ja yhtä ja toista pientä, mutta vaatteet ja koppa on valmiina. Turvakaukalo on ollut lainassa ensin Miehen toisella ja sitten toisella siskolla, ja palautunee meille viimeistään siinä vaiheessa, kun lapsi syntyy. 
Mä en osaa vieläkään oikein tosissaan ajatella, että meille tosiaan on tulossa ihan lähiaikoina vauva. Jotenkin oon koko raskausajan ollut enemmän varautunut siihen, että jotain menee pieleen, kuin siihen, että saadaan ajallaan terve vauva syliin. Tietysti hirveästi toivon, että kaikki menee hyvin, mutta nytkin on sellainen hupsu olo, että kannattaako näitä vaatteita nyt pestä ja tuttipulloja tilailla, jos mitään vauvaa ei kotiin tulekaan. Eikä edes ole sellainen olo, että pelottaisi tai ahdistaisi, on vaan jotenkin koko ajan ollut sellainen perusolettamus tuolla taustalla, että tällä kertaa kaikki ei mene helposti.

No, nyt keskitytään juhlimaan joulua ja joulunpyhien jälkeen voisi alkaa vaikka miettiä vauvalle nimeä ja jossain vaiheessa pakkailla sairaalakassinkin valmiiksi. Viime päivinä on alkanut olla välillä vähän tukala olo vatsan kanssa, vaikka edelleen voin kyllä tosi hyvin. Veikkaan silti, että tää menee joko hyvin lähelle laskettua päivää tai sen yli (laskettua aikaahan aikaistettiin ultran perusteella), mutta kaipa sitä kohta olisi syytä olla varautunut siihen, että lähtö voi tulla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti