6.8.2015

Tänään.

Ah näitä meidän muksuja! Vaikka olen sata kertaa päivässä menettämässä hermoni niiden keskinäisiin riitoihin, niin kyllä vaan ne tuottaa mun päiviin myös huumoria, useimmiten tahattomasti.

Tytöt ovat opettaneet Poikasta sanomaan "kamoon beibi", kuulemma, koska mummi sanoo aina niin (terkkuja vaan anopille!). Poikanen melkein osaa. Meillä kuljeskelee 2,5-vuotias nuorimies, joka hokee "haloo beibe" pilke silmäkulmassa ja odottaa haleja palkaksi.

Juteltiin tyttöjen kanssa keräilyharrastuksesta. Isosisko on keksinyt alkaa kerätä pieniä lelukoiria. Pipanainen mulle selvitti, mitä hän keräilee: "no tietystikin timantteja ja jalokiviä ja kultaa. Koska niitä voi löytää maasta ja ne kimaltaa ja minä tykkään niistä." Toistaiseksi Pipanaisen kokoelma koostuu muutamasta kivestä, jotka ilmeisesti neidin itsensä silmissä ovat kimaltavia :)

* * *

Käytiin tänään Poikasen kanssa ylimääräisessä neuvolassa. Puhe- ja painokontrolli on käynnin syy. Puhetta tosin ei tarvinnut sen enempää ihmetellä, kaveri kun juttelee jo 5-sanaisilla lauseilla (puoli vuotta sitten siis sanavarastossa oli kymmenkunta sanaa), vaikka toki puhe on vielä epäselvää ja sanoita puuttuu kirjaimia. Mutta kehittynyt niin hyvin, ettei tarvitse sitä puolta surra.

Painoa sille ei sitten vaan millään tule. Tänään mitat oli 95,5cm ja 11,8kg. Puolessa vuodessa oli tullut onneton 800g painoa ja painokäyrä laskenut entisestään. Terkkarin kanssa aiheesta juttelimme ja molemmat arveltiin, että todennäköisesti laihuus johtuu ihan vaan siitä, että kaveri on varsin valikoiva ja pieniruokainen. Terkka laittoi meidät kuitenkin vielä lääkärille, kun sattui lääkäripäivä olemaan. Lääkäri tuli samaan lopputulokseen. Sovittiin, että käydään marraskuussa uudelleen punnituksella, ja jos vielä käyrä laskee (tai jos kaveri alkaa syödä, mutta silti käyrä ei nouse), niin sitten aletaan selvitellä, josko taustalla on diabetes, keliakia, kilpirauhanen tai muu. Nyt vaan yritetään saada se syömään (mitähän siitäkin sitten päiväkodissa tulee...?)

Käytiin kaupungilla ostamassa Poikaselle hoitoreppu, saappaat ja kasvunkansio. Ynnä ruokaa ja muuta perustarviketta. Oli rasittava reissu, tytöt nahisteli koko ajan. Onneksi Mies haki ne ja ruokaostokset kun pääsi töistä ja mä sain käydä yksin apteekissa. Päivän oma aika :)

2 kommenttia:

  1. Ihania muksuja kyllä! :) Me oltiin just 3-vuotisneuvolassa ja painon suhteen ollaan myös junnattu pitkään tossa 12 kilossa. (pituutta 92 cm.) Pitkästä aikaa oikein havahduin sen pikkiriikkisyyteen. Ekan vuotensa kun kuljettiin kasvukontrolleissa. Mutta sittemmin on tuntunut ja näyttänyt "ihan tavalliselta". Tää nykyinen vauva on kuukauden ikäisenä saman kokoinen, kuin edellinen puolivuotiaana, eli viisikiloinen. :D

    Meillä ei oo kuitenkaan enää väläytelty epäilyjä mistään poikkeavasta. Se vain on tollanen sirpsakka. Uskoisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin veikkaan, että meidän muksulla hoikkuus johtuu osin geeneistä (muakin käytettiin painokontrolleissa pienenä) ja osin siitä, että se ei yksinkertaisesti syö kovinkaan paljon, vaikka touhuaa koko ajan. Samaa arveli terkka ja lääkäri, mutta onhan se tietysti hyvä seurata.

      Poista