14.2.2014

Surullinen ystävänpäivä ja muita kuulumisia.

Mä olen tänään viettänyt ystävänpäivää haikeissa merkeissä. Sain aamulla kuulla, että mun ukilla on maallisen elämän viimeiset hetket käsillä ja tunti sitten isä soitti ja kertoi ukin nukkuneen pois. Koko päivän olinkin puhelimen vierellä kytännyt, tuntui mummua ja muita ajatellen helpottavalta, ettei heidän tarvitse sairaalassa enää yötä valvoa.

Ukki oli jo vanha, sairas ja dementoitunut. Eli tätä surullista uutista oltiin jo osattu odottaa. Ei tunnu, että häneltä olisi mitään jäänyt kesken, vaan nyt oli ukin aika päästä taivaan kotiin. Totta kai mua surettaa rakkaan ihmisen menetys (ja myötäsuren mummun, äidin ja äidin sisarusten kokemaa menetystä), mutta sille ukille, jonka lapsuudesta muistan, oli kyllä dementian myötä jo useampi vuosi sitten sanottu jäähyväiset.

Lapsilla sen sijaan ei ole ollut haikea mieli lainkaan. Tytöillä oli päiväkodissa ystävänpäivän kunniaksi rusettitanssiaiset (siis tanssit samalla idealla kuin rusettiluistelu). Molemmilla oli vähän epäonnea parin kanssa, Isosiskon paria kiinnosti enemmän ne rusetit kuin tanssiminen, ja Pipanaisen pari juoksi karkuun ja Pipanainen päätyi lopulta tanssimaan yhden hoitotädin kanssa. Mutta ihan tohkeissaan tytöt oli tansseista silti, onneksi oltiin muistettu aamulla laittaa hameet päälle :)

Ulkoiltiin lasten kanssa ja vedin kaikkia kolmea pulkassa tuolla takapihalla, missä on vähän vielä lunta jäljellä. Piti olla kieli keskellä suuta, ettei pulkka pääse kaatumaan, kun Poikanen oli Pipanaisella aika höllässä otteessa.

Iltapäiväruoalla juteltiin ulkomaista. Isosisko tärkeänä osasi kertoa pienemmille, että "minä kyllä tiedän, mikä se on se ulkomai! Ulkomai on sellainen hyvin kaukainen pieni saari, jossa on lämmintä". No, melkein... Selvensin vähän, mitä on ulkoMAAT. Isosiskon tekisi mieli käydä Virossa. Kuulemma siellä Virossa, missä oltiin mummon ja mummin kanssa, ei siellä Virossa, missä bussi kaatui.

Mies toi ruokakauppareissulta mulle ystävänpäiväruusuja. Pipanainen tyhjensi kauppakasseja ja touhotti "äiti, isi osti sulle ystävänpäiväporkkanoita! Isi osti sulle ystävänpäivämaitoa! Isi osti ystävänpäiväperunoita!!" jne jne. Mahtava lapsi tuo meidän Pipanainen.

Poikasella oli keskiviikkona yksivuotisneuvola. Pituuskasvu oli vähän tasaantunut ja painokäyrä vastaavasti pienessä nousussa (hyvä!). Nuorukaisen 1v-mitat olivat 80cm ja 9kg. Piti tietysti verrata tyttöjen vastaaviin lukemiin. Isosisko oli ollut 76cm ja 10kg, Pipanainen 79cm ja 10kg. Poikanen sai kolme rokotusta (kolme! Aika hurjaa mun mielestä) ja vaikka annettiin lasten Panadolia, niin oli illalla itkuinen ja yöllä kuumeinen. Eilinen päiväkin meni vielä aika väsyneissä ja vaisuissa merkeissä Poikasen osalta, mutta tänään hän oli taas oma iloinen itsensä. 

Isosisko pohdiskeli, miten kivaa olisi, jos "voitais olla kaikki koko ajan vaan nakupelleinä. Sitten kaikkien suloisen pömppömasut voisi näkyä koko ajan ja se olisi kauhean hauskaa!" No olisi toki :)

Huomenna on kauan odotettu päivä. Mies lähtee kaikkien lasten kanssa vanhempiensa luona käymään (tytöt jää sinne yökylään, Mies ja Poikanen tulevat joskus iltapäivästä kotiin) ja mä saan olla YKSIN KOTONA mooonta tuntia, ekaa kertaa sitten Poikasen syntymän. En aio siivota! Aion tehdä käsitöitä, katsoa telkkaria äänet päällä, syödä olohuoneessa, vetää karkkiöverit ja mahdollisesti ottaa päiväunet. Tai mitä nyt sattuu mieli tekemään.

Niin ja Poikanen sai illalla maistaa pienen palan pannukakkua. Oli hyvää. :)

6 kommenttia:

  1. Voih :( Otan osaa :(

    Onneksi iloisiakin asioita on tapahtunut kuitenkin, ihanaa kun kaikki oli niin ystävänpäivän tunnelmissa. Oikein hyvää vapaapäivää sinulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!

      Vapaapäivä oli oikein onnistunut :)

      Poista
  2. Voi, otan osaa myös. :(

    Vapaapäivä sen sijaan kuulostaa aika mielettömän ihanalta, nauti!! Ja 1-vee -mitoista bongasin meidänkin viimeviikkoisen neuvolan lukemat: Tää meidän 1½-vee oli just teidän Pipanaisenne 1-vee-mitoissa. (Mutta sentään jo aika paljon noussut sieltä käyrien -3:n kohdalta.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!

      Todellakin nautin vapaapäivästä, puuhailin omiani niin innolla, että unohdin viedä roskat (ainut kotityö, jonka ihan oikeasti oli ajatellut hoitaa), ja sainkin kaikenlaista aikaan. Aikas kivaa! :)

      Poista
  3. Heippa =) 2v kikkarapäisen taaperon uusi lukija ilmottautuu =))))) Tervetuloa meitä seuraamaan tutipuu2012.blogspot.fi

    VastaaPoista