Poikanen on hengaillut rinnalla aika tiiviisti parina viime iltana ja yönä. Maidontuotanto on siis kiihtynyt, josta syystä olen pohtinut seuraavaa:
- olisiko mun mahdollista liittyä Maidontuottajain keskusliittoon? (onko sellaista oikeasti edes olemassa?)
- milloin koittaa se maaginen hetki, kun suihkutisseistä tulee ei-suihkuavat? Isosiskon vauva-aikana luin jostain, että ekaa lasta imettäessä maito tulee usein ihan suihkuamalla, mutta se rauhoittuu ajan kanssa. Milloin? Ehkä ihan pikkuisen on rauhoittunut, Isosiskon ollessa vauva ihmettelin suihkussa, että miksi varpaat kastuu, vaikka en ole ehtinyt vielä edes avata suihkua. No, maitohan se sieltä iloisesti suihkusi pitkin poikin. Ei edes valunut pitkin jalkoja, vaan suihkusi suoraan varpaille, lattialle ja seinille. Ihan näin ei käy nykyään, mutta kyllä se suihku ihan vakuuttava on silti. Tiedättekö, kun joissain (telkkarin ökyjuhlaohjelmissa, joo, myönnän kerran katsoneeni sellaista) juhlissa on shamppanjasuihkulähde tai suklaasuihkulähde. Poikasen elämä on yhtä juhlaa, sillä on maitosuihkulähde joka päivä. Osaakohan se arvostaa sitä?
Vielä yksi pohdituttanut asia liittyen äidinmaitoon. Teen joskus Poikaselle riisipuuroa sellaisesta vauvojen riisijauheesta, missä siis sekoitetaan vaan jauhe ja vesi/maito, ja homma on sillä selvä. Vedestä puuro onnistuu ihan hyvin, korvikkeeseen tehtynä (joskus Isosiskolle tein, kun oltiin ostettu korviketta, jota ei käytettykään) tuli ihan kamalan paksua tököttiä. Ja jos teen äidinmaitoon, niin se ei sakeudu millään. En ymmärrä, miksi. Ymmärrän, että korvikkeesta tulee paksu puuro, jos se maito itsessään on jo paksua tavaraa. Mutta äidinmaitoon saa lappaa sitä jauhetta vaikka kuinka, eikä saa kuin hädin tuskin ohuen vellin aikaiseksi. Veden kanssa se sakeutuu paljon paremmin. Haluaisin tietää, mistä tämä johtuu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti