Raha, raha, raha

Mä olen viime vuosina joutunut tarkistamaan joitakin käsityksiäni aika tavalla. Esimerkiksi päivähoitoon ja imetykseen liittyvät käsitykset ovat menneet uusiksi. (mutta ei niistä tällä kertaa sen enempää)

Olin kotihoidontuella viimeksi Isosiskon ollessa parivuotias, siis ennen kuin Pipanaisen äitiysrahakausi alkoi. Pipanaisen vanhempainrahakauden loputtua menin töihin ja Mies jäi kotiin, mutta sen lomien ja isäkuukauden ja muiden järjestelyjen ansiosta se oli kotihoidontuella vaan muutaman kuukauden. Ennen lapsia mä opiskelin, joten molemmat ollaan oltu yhtä aikaa työssäkäyviä viimeisen vuoden verran ja sit muutaman kuukauden ajan ennen Isosiskon syntymää. Yhden hengen tuloilla on totuttu elämään.

Viimeksi kotihoidontuella ollessa eleltiin aika huolettomasti, meillä taisi jäädä rahaa vähän säästöönkin. Aina me ollaan jokseenkin säästäväisesti eletty, eikä olla esim. ulkomaanmatkoja juurikaan tehty tai muuta. Mutta eipähän tarvinnut ruokakaupassa rahoja laskeskella tai miettiä, millä aikataululla laskunsa maksaa. Olenkin aina ihmetellyt, et miksi joillain (perheillä, joissa on kaksi vanhempaa ja toinen käy töissä) ei raha riitä kotihoidontuella olemiseen vaan heti vanhempainrahakauden jälkeen mennään takasin töihin. Tai ymmärtäähän sen, jos on isosti asuntolainaa jne, mut oon aina ajatellut, että kyllä nyt sen verran pitäis osata laskea ja ottaa huomioon jo etukäteen. Että eihän se ole kuin järjestelykysymys. Ja että ei ne suuret tulot vaan pienet menot.

No niin. Nyt havahduin siihen, että kun mulla marraskuussa vanhempainrahakausi loppuu, niin rahatilanne ei näytäkään kovin mukavalta. Syystä että

• edelliseen kotihoidontuella elämiseen verrattuna Miehen keskimääräiset kuukausitulot ovat laskeneet jotain 500€/kk (ehkä enemmänkin). Aiemmin Miehellä oli aika paljon työreissuja, joista kertyi (melko pienen) kuukausipalkan päälle ihan mukavasti lisää. Nyt reissuja ei ole ollenkaan, vaan peruspalkalla mennään. Tätä ei olla voitu esim. sitä kuuluisaa asuntolainaa ottaessa ennakoida, koska silloin tilanne oli vuosia ollut se, että reissuja oli luvattua määrää huomattavasti enemmän, nyt ne onkin yhtäkkiä ensin vähentyneet ja nyt työpaikan uusien linjausten takia loppu kokonaan (ainakin toistaiseksi).
• edelliseen kotihoidontuella elämiseen verrattuna perheen menot ovat kasvaneet huomattavasti. Meillä on ensinnäkin kaksi lasta enemmän. Meillä on nykyään myös toinen auto. Ja tietysti myös tyttöjen hoitomaksut. Kaksi lasta enemmän tarkoittaa ainakin suurempaa ruokalaskua (vaikka noin pienet eivät kauheasti syö, mutta kumminkin) ja vaatetta pitää ostaa jne. Kaksi autoa on käytännössä pakko. Miehen työmatka on n. 20km, julkisilla sinne ei pääse, eikä urheilumieli riitä pyöräilyyn talviaikaan tai muuhun urheuteen (ei tod. tarvikaan!). Mulla taas tarvii olla auto käytössä lasten hoitoonviemisten takia (ja toki muutenkin, jos haluan yhtään mihinkään päästä. Viimeksi kotiäitinä ollessa ei autoa ollut, ja kyllä meinasi välillä mökkihöperyys iskeä...). Eikä ole muutenkaan järkevää myydä toista autoa nyt pois, kun sen joutuisi taas ostamaan sitten kun palaan töihin.

 

Joten teinpä tuossa vähän laskelmaa, mitä on marraskuun jälkeen odotettavissa (no joulukuussa on onneksi odotettavissa veronpalautukset!). Meidän perheen yhteenlasketut nettotulot (Miehen palkka, mun kotihoidontuki ja kolmen lapsen lapsilisät) tulee olemaan n. 2500€/kk. Ajattelin ensin, että vau, tuohan on valtavan paljon! Sitten aloin laskea menoja: asuntolaina (640€/kk), sähkölaskut (meillä lämmitetään puolet talosta sähköllä ja toinen puoli puilla), vakuutukset (omakotitalo, kolme lasta, ja ne kaksi autoa...), vesilasku, puhelin- ja nettilaskut, lasten hoitomaksut... Näihin pakollisiin menoihin menee melkein 1500€/kk.

Toisin sanoen meillä jää viisihenkisen perheen ruokaan, bensoihin, vaateostoihin ja ylipäätään kaikkiin muihin menoihin pyöreästi n. 1000€/kk. En tiiä, mun mielestä toi ei kuulosta kovin isolta summalta viisihenkiselle perheelle (ja voi onneton, ne kaksi autoa ja bensat...). Ei liian vähältäkään, olen  kyllä jokseenkin kärryillä siitä, kuinka paljon meillä yleensä rahaa menee mihinkin, ja toi tonni kuussa on aika lailla se, mitä meillä kaikkeen tuohon menee. 

Olenkin laskuissani päätynyt siihen, että me pärjätään kyllä ihan hyvin, vaikka jäänkin hoitovapaalle (pitäis muuten käydä työpaikalla tekemässä paperit ja siis virallisesti ilmoittaa, et aion hoitovapaalle jäädä). Mutta pelivaraa ei kauheasti budjetissa ole (noi mun laskut on aika summittaisia joka suuntaan) eikä rahaa säästöön ihmeemmin jää. Eli remontit ja reissut jääkööt toistaiseksi haaveilun asteelle, ja pidetään peukkuja, ettei kovin montaa kodinkonetta hajoa tai tuu autoihin jotain isompia vikoja.

Vähän parempi rahatilanne olisi, jos mä menisin töihin ja Mies jäisi kotiin. Mutta ensinnäkin mä haluan jäädä kotiin, toiseksi Mies ei halua (ja niiden työpaikalla tilanne on vähän sellainen, että varmuuden vuoksi on kyllä paras olla kovin pitkiä hoitovapaita pitämättä).

Kiinnostaisi muuten tietää, millaisilla summilla muut kotihoidontuella olelevat elää, siis mitä tulee ja menee?

Joka tapauksessa, ymmärrän nyt niitäkin, joiden on vaan pakko mennä heti äitiysloman jälkeen töihin.