Pipanainen 3v

Pipanainen täytti viime viikolla kolme vuotta.

Neuvolassa käytiin. Reipas kolmevuotias huuteli jo ovelta neuvolantädille, että "oletko sinä se neuvolantäti, minä olen Pipanainen ja olen tulossa neuvolaan!" Kaikki tehtävät sujuivat mitä parhaiten, pituuskäyrä oli laskenut, mutta pituutta oli kuitenkin tullut ihan hyvin. Olipahan vaan tippunut sieltä korkealta lähemmäs keskikäyrää.

Viikonloppuna juhlittiin ahkerasti. Leivoin ison Barbapörrö-kakun (taas). Tällä kertaa tuli kyllä vähän tylsemmän näköinen, mutta maku oli oikein hyvä (raparperia ja mansikkaa oli välissä). Lauantaina oli juhlimassa Miehen sisko miehensä kanssa ja mun veli vaimonsa kanssa, yksi kaveri kävi sitten vielä illalla. Barbapörrön lisäksi tarjosin Maku-lehden ohjeella tehtyjä triplasuklaabrownieita, jotka olivat kyllä sen verran pettymys, että tein viime tipassa tarjolle myös kinuskipiirakan. Suolaisena oli parsakaali-fetapiirakkaa. 

Sunnuntaina juhlimassa kävi joukko mummoja (4kpl), sekä yksi ukki ja täti. Barbapörrön lisäksi tein uuden parsakaali-fetapiirakan, paistoin valmiskarjalanpiirakoita ja tein munavoin, sekä toiseksi makeaksi omenatoscapiirakan, yltiömakeat suklaajutut kun eivät noiden vanhempien mummojen juttu oikein taida olla.

Vieraat olivat kivoja, syömiset hyviä, herkut riittivät, mutta ei ollut liikaa, ja Poikanenkaan ei ollut moksiskaan, vaikka kaikki lukuisat mummot halusivat vuorollaan sylitellä. 

Eilen kävi sitten vielä Pipanaisen kummitäti kylässä. Oli ihana tavata!

Mun oli tarkoitus kirjoittaa pidemmin, mutta nyt ei jaksa. Viime yönä Poikanen on antanut mun nukkua n. kahdesta neljään ja vartin yli neljästä kuuteen. Päiväuniinkaan ei oikein ole ollut tilaisuutta. Väsyttää...