2.7.2016

Kansanlähetyspäivät

Meillä oli aikomuksena viettää tämä päivä Ryttylässä Kansanlähetyspäivillä mun siskon perheen kanssa. Siskon perhe tuli eilen meille yöksi. Käytiin illalla joukolla uimassa ja lasten käytyä nukkumaan pelailtiin aikuisporukalla Menolippu-pelin joukkueversiota. Oli muuten kivempi kuin peruspeli, me tykättiin tosi paljon.

Yöllä alkoi tapahtua, yksi siskon lapsista tuli oksennustautiin ja heidän osaltaan suunnitelmat muuttuivat. Eivät siis lähteneet aamulla Kansanlähetyspäiville vaan kolmen tunnin ajomatkalle kohti kotia. 

Meidän aamu meni säätämiseksi, mutta KL-päiville lähdettiin. Ehdin nipin napin kuuntelemaan kanavaa Kristitty perhe aikamme haasteissa, kun Mies jätti mut autosta ja lähti lasten kanssa kauppaan ja sitten autoa pysäköimään. Siinä kanavassa olikin sitten mun hengellinen anti tältä päivältä, loppu aika kului joko lasten leikkipaikalla, etenkin pomppulinnojen edessä päivystäessä tai sitten lastenohjelmassa päivystäessä. Mutta molemmissa paikoissa pyöri kiitettävästi myös mun tuttuja, joita oli kiva nähdä. Väsyneitä oltiin kaikki, mutta ihanasti lapset jaksoivat vielä kuunnella pääteltalla Pekka Simojoen ja Solina-kuoron konsertin, jonka jälkeen lähdettiin takaisin kotiin.

Kyllähän se kiva olisi näillä kesäjuhlilla aina ehtiä osallistua ohjelmaankin ja saada hengellistä ravintoa, mutta mulle kuitenkin ykkösjuttu on se tuttujen tapaaminen ja yleisestä tunnelmasta nauttiminen. Ja se, että lapsilla on kivaa. Muistan, kuinka itse lapsena tykättiin hengellisistä kesäjuhlista (me käytiin vähintään yhdet joka kesä, milloin minkäkin herätysliikkeen), vaikka me kyllä istuttiin niissä aikuistenkin ohjelmissa, ja tuntuu kivalta, että myös lapset saa näistä tapahtumista hyviä muistoja. 

Pipanainen kysyi siellä konsertissa (kun oli ensin kymmenkunta kertaa varmistanut, että teltan metallipaalut ei tosiaan voi romahtaa meidän niskaan), että milloin tämmöiset juhlat on uudestaan, kun täällä on niin kivaa. 

Huomenna voisi lepäillä, maanantaina lähden lasten kanssa mummolaan, jos kukaan ei oksenna...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti