Oltiin taas vaihteeksi mökkeilemässä. Tällä kertaa vietettiin 4 päivää mun lapsuusmaisemissa, mun isän ja sedän yhteisesti omistamalla mökillä (joka on siis aikoinaan kuulunut mun isovanhemmille). Tosin mun lapsuudessa siellä oli vaan pieni saunarakennus, koska mökki oli palanut muutama kymmenen vuotta aiemmin. Neljättä kesää nyt saadaan mökkeillä ihan mökissä, ja tykätään!
Tuo mökki sijaitsee sen verran kaukana, että kun sinne mennään, niin mennään mielellään useammaksi yöksi. Tällä kertaa me oltiin mökillä ihan vaan oman perheen kesken, ei isovanhempia, ja mukavasti meni. Sää nyt oli mitä oli, mutta tosi kiva ja leppoisa mökkireissu oli silti!
Kesällä leikitään vesileikkejä säästä riippumatta!
Yhtenä päivänä käytiin mun siskon perheen luona (niille ei ole mökiltä kuin vaivainen tunnin ajomatka), mutta muuten oltiin mökillä: lapset leikki vesileikkejä, saunottiin, puuhailtiin niitä näitä. Suurimman osan ajasta satoi, ja oli kylmäkin, joten aika pitkälti painottui sisäpuuhiin. Tytöistä oli tietysti kauhean kiva leikkiä mökkileluilla, lukea mökkikirjoja ja tiukan paikan tullen katsottiin myös vähän videolta Peppiä. Poikasen suosikkileikit oli kahden pikkulusikan kanssa ympäriinsä kuljeskelu ja siskojen vaatteiden tunkeminen vanhaan kirnuun. Siinähän se aika rattoisasti kului :)
Mökillä on sähköt ja sisävessa (ei vesivessa sentään, vaan sellainen kompostoiva erotteleva käymälä), joten ihan alkeellisissa olosuhteissa ei tarvinnut olla (meillähän olis perhepiirissä myös kolmas mökki, jossa ei ole sen enempää sähköjä kuin vessaakaan. Siellä ei käydä lasten kanssa kuin korkeintaan päiväretkellä), mutta tiskaamisen makuun kyllä pääsi. Ja menihän sekin, kun tietää, että kotona odottaa tiskikone :)
Lapset poimi metsämansikoita (niitä riitti!) eivätkä olisi halunneet lähteä kotiin. Sade loppui sopivasti lähtöä edeltävänä yönä, joten päästiin mökiltä kuitenkin kotiin ihan sen mukaan kuin oltiin ajateltu. Mua pelotti etukäteen, että millaiseksi velliksi tie menee, mutta vaikka tie oli sen verran velliä, että jopa Mies sanoi, että toivottavasti ei jäädä kiinni, niin päästiin siitä. Tytöt toivoi, että mentäis vielä tänä kesänä uudestaan. Saa nähdä ehditäänkö.
Lapsen luovuus. Kun leluja on vähän, tehdään jaloista tunneli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti