8.8.2017

Paluu arkeen

Mulla oli tänään eka työpäivä.

Ihan kiva oli mennä töihin, vaikka loma ei ihan loppua lukuun ottamatta oikein lomalta tuntunut. Remontti on vieläkin kesken ja rahat loppu, stressiä siis riittää... Tylsät lomatekemiset (mattojen pesu, ikkunoiden pesu ym) jäivät tekemättä, ja niin jäivät monet kivatkin tekemiset. Mustikkaankaan ei olla ehditty! 

Mutta nyt alkaa neljän kuukauden pätkä töitä ja sitten, toivottavasti, koittaa äitiysloma. Tytöillä alkaa koulu huomenna ja Pipanaista jännittää ihan hullun paljon. Mies on onneksi vielä tän viikon lomalla Poikasen kanssa ja voi saatella tytöt huomenna kouluun. Sovittiin Pipanaisen kanssa, että torstaina ja perjantaina sitten kävelee itse (tai no, varmaan naapurin tytön ja Isosiskon, jos lukujärjestys natsaa, kanssa, mutta siis ilman aikuista) ja jos tulee matkalla joku hätä, niin voi vielä soittaa isille. Maanantaista lähtien pitäisi sitten pärjätä itsekseen. Varmasti pärjääkin, mutta Pipanainen on niin herkkis, että varmasti myös jännittää ja pelottaa ja on itku herkässä. 

Onneksi naapurin tyttö pääsi samalle luokalle ja voivat yhdessä kulkea matkoja ja olla aamu- ja iltapäiviä joko meillä tai naapurissa. Ja Isosisko tietysti seurana myös sen mukaan, miten sen lukujärjestys osuu yksiin. Mullakin on tässä ekassa jaksossa silleen kiva lukujärjestys, että ainoastaan tiistaisin on kolmeen asti töitä (plus sitten mahdolliset tukiopetukset). Yleensä varmaan lähden puoli kolmelta hakemaan Poikasen hoidosta ja ollaan sitten kolmeen mennessä kotona. Aamuja Pipanainen kyllä joutuu olemaan jonkin verran yksin, kun mulla on useampi kahdeksan aamu ja tyttöjen koulussa ei eka- tai tokaluokkalaisilla ole kasin aamuja ollenkaan. 

Tästä se arki taas alkaa. Kesää odoteltiin koko kesä. Onneksi nuo pari viimeistä lomaviikkoa tuntuivat vähän sekä kesältä että lomalta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti