25.5.2016

Mistä jutun juurta?

Meidän Poikanen hallitsee kuulkaa small talkin. Jos teillä muilla on vaikeuksia keksiä puheenaiheita vieraiden kanssa, niin aina voi kokeilla seuraavaa uutta ja tuoretta keskustelunavausta:
"J hei, onko sulla pippeli?"

Meillä oli ystävä kylässä viime viikonloppuna ja Poikanen katsoi tarpeelliseksi tästä nykyään hyvinkin paljon pinnalla olevasta asiasta keskustella kyseisen vieraan kanssa. Meni siihen viereen sohvalle oikein asiallisena ja keskustelusävyyn esitti kysymyksensä. Vieras oli onneksi hyvin tilanteen tasalla:
"Joo, kyllä mulla on. Onko sulla?"
"On! Mulla on pippeli! ... ... Meidän äidillä on kanssa pippeli!"

Tässä kohtaa äiti puuttui keskusteluun. :D

* * *

Menin huutelemaan lapsia pihalta syömään. Naapurin I tuli kantelemaan, että Poikanen oli sanonut kirosanan. Pipanainen säesti: "Niin äiti! I opetti Poikaselle kirosanan, ja sitten Poikanen sanoi sen!" Sovittiin yhdessä, että kirosanoja ei tarvi sen enempää sanoa kuin opettaa toisillekaan.

* * * 

Meillä on ollut outo kevät. Tai mulla. Olen ollut ajoittain ihan hirvittävän väsynyt ja aika ahdistunutkin, ilman mitään "oikeaa" syytä. Sitten taas vastapainoksi on ollut päiviä, jolloin olen leijunut onnesta. Ja siis näitä molempia sekaisin ihan ilman mitään logiikkaa. Nyt on ollut jokusen viikon tasaisempaa (joka on mulle ominaisempi olotila kuin ääripäät), ja on kyllä kauhean kiva tuntea olonsa jotenkin tasapainoiseksi ja normaaliksi :)

Töitä on jäljellä enää puolitoista viikkoa. Numerot alkaa olla annettu, vielä viimeisiä kokeiden uusijoita metsästän tekemään kokeensa, yhtä ehtojensaajaa jännitän (koska en aio ehtokuulustelupäivänä olla Suomessa), hirveästi olisi tekemistä ja hoidettavia asioita. Kaiken huipuksi meidän koulusihteeri on poissa töistä, ja voitte arvata, että näin numeroiden annon ja muiden paperitöiden kulta-aikana niistä asioista perillä olevan henkilön olisi kullanarvoista olla töissä...

Kesälomaa odotan innolla ja kauhulla. No en nyt ehkä ihan kauhulla, mutta kyllähän mulle sitä lasten kanssa yksin olemista tulee väkisinkin aika paljon, ja se ei aina ole mitenkään helppoa ja rentouttavaa. Mutta siis myös kivaa, meille kaikille tekee hyvää katkos aikataulutetusta arjesta. Miehen loma on lyhyt ja vasta kesän lopulla. Saa nähdä, mitä kaikkea puuhaa tässä keksitään.

2 kommenttia:

  1. Oi, miten tekikään hyvää tämä tekstisi näin töihinlähtöaamun istahdushetkeen! Lähinnä se, että elämässä napataan kiinni niin pienistä kuin suuristakin hetkistä ja eletään niitä täysillä ja Taivaan Isä ohjaa jokaista hetkeä meille hyvään suuntaan. Ilahdun kovasti, kun taas ehdit siirtää luettavaksi ajatelmiasi ja päiviesi hetkiä.
    Onnea tähän päivään sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! :) Samoin ihanaa päivää sinulle!

      Poista