Tänä iltana meillä

Tänään olin illan lasten kanssa yksin ekaa kertaa pariin viikkoon, kun Mies lähti pitämään palaveria kaverinsa häistä. Mua aina vähän jänskättää olla laittamassa kaikkia kolmea lasta yöunille. Poikanen tykkää roikkua rinnalla iltaisin tunnin tai jotain niillä main, se siis nukahtaa siihen. Sitä ennen se on usein aika kitiseväinen. Tyttöjen iltatoimiin kuitenkin tarvitaan aikuinen, iltapalan laittamiseen (ja vahtimiseen), hammaspesuihin sun muihin. Nekin on väsyneinä melkoisia säätäjiä. Ja siis kaikki kolme on yhtä aikaa väsyksissä ja käymässä nukkumaan. 

Ilta meni ihan kivasti. Tytöt leikki (kerrankin sulassa sovussa) pihalla ja ehti tunnin aikana vaikka mitä: Pipanainen kävi uimassa vaatteet päällä (siis sellaisessa kahluualtaassa) ja uitti myös moponsa. Autotallissa (tai se on oikeastaan varasto) lapset sai päähänsä kokeilla, miten likaiseksi saa kädet, jos niitä hankaa lattiaan. Likaiseksi tuli kädet ja jalat ja siinä sivussa myös ulko-ovi, hyttysverho ja olohuoneen lattia+matto ja Pipanaisen naama ja kaula. Pipanainen lappoi housuntaskut täyteen hiekkaa ja muisti tyhjentää ne vasta siinä vaiheessa, kun istui sohvalla katsomassa dinojunaa. Isosisko heitti lelukoiran vajan katolle. Normi ilta.

Mä istuin Poikasen kanssa pihalla ihastelemassa, miten toisilleen rakkaat siskokset, mun ihanat pienet saparopäät juoksi pitkin pihaa hiukset hulmuten. Toisella oli päällä juhlamekko, kun ei jaksettu päivällä olleiden meidän kummipojan synttärijuhlien jälkeen vaihtaa vaatteita, toisella erittäin likainen (varastonlattialikaa) "valkoinen" (ei sitä varmaan enää saa valkoiseksi) t-paita ja hiekkaiset shortsit. Ja ne oli niin ihania ja suloisia ja olin niin onnellinen, että niillä on toisensa parhaina kavereina (ja riitapukareina). Ja että mulla oli onni istua siinä maailman suloisin vauva sylissä hihkumassa. Eikä ollu hyttysiäkään, kun vähän tuuli. 

Isosisko siivosi (kerrankin) suosiolla lelut. Ei kyllä ollu kuin laatikollinen duploja siivottavana (tai oishan täällä vaikka mitä, mut sanoin, et riittää kun siivoaa legot kulkuväylältä). Ihmettelin, miten voi kestää niin kauan siinä siivoamisessa, mutta kestäähän siinä, jos pitää kerätä väri kerrallaan. Lupasin tytöille, että saavat vielä ennen iltapalaa katsoa yhden jakson dinojunaa. Huomasin, että pikkuimuri ei toimi, mutta ehkä se ei haittaa, vaikka matolle jäi vähän (se on suhteellista) hiekkaa. Lattialta ne lähti harjalla ihan hyvin. 

Poikanen jaksoi hirmu hyvin tyttöjen iltatoimet, vaikka Pipanainen kiukutteli taas jotain ihan ihmeellistä ja Isosisko nyt muuten vaan kikkaili tapansa mukaan. Kun Poikasta alkoi iltasatuvaiheessa kiukuttaa, lupasin tytöille kertoa kaksi ihan upouutta satua. Musta on nimittäin vaikea lukea kuvakirjaa niin että molemmat tytöt näkis kuvat kunnolla samalla kun imetän. Pipanainen halusi kuulla sadun pässistä ja Isosisko toivoi uutta muumisatua. Pässisadusta tuli oikein hyvä. Muumisatu meni ehkä vähän vähemmällä mielikuvituksella. Iltarukousten jälkeen olin tyytyväinen, että menipä hyvin tähän saakka.

Loppuilta olikin sitten peruskarseaa. Tytöt järjesti jonkun ihme iltashown taas. Pipanaisella oli "unileluina" nuken sänky ja oksennusämpäri, heiteltiin tavaroita ja huudeltiin ja käkäteltiin, enkä saanu niitä millään hiljaiseksi. Poikanen huusi, mä huusin tytöille, en saanu Poikasta syömään... Tytöt hiljeni lopulta, kun olin ehkä viisi kertaa käynyt pää punaisena karjumassa niille jotain uhkauksia (olin ihan hermona, kun Poikanen huusi eikä pystyny rauhoittumaan, kun tytöt mellasti). Lopulta sanoin, et meen pyytämään naapurin sedän nukuttamaan ne, kun mun on pakko saada vauva nukahtamaan. Uhkaus toimi ja hiljaista tuli (melkein). Poikanen, parka, ei päässy ollenkaan imetyksen alkuun, vaan huusi itsensä uneen mun sylissä lopulta. Se oli ressu ihan yliväsynyt, kun joutui odottamaan tyttöjen iltatoimet, ja sitten vielä kauhea mun ja tyttöjen huuto-riehunta-kaikkimuu varmasti säikäytti sitäkin (muuten ois voinu antaa tyttöjen mellastaa, mutta siellä tosiaan karjuttiin sen verran kovaa ja heiteltiin kamoja, että oli vaan pakko saada ne rauhoittumaan ensin, että sais Poikasen rauhoittumaan). No, äsken se heräs sitten ottamaan pienet iltamaidot. 

Harmittaa, että tää nukkumaankäyminen meni nyt taas tämmöiseksi. Onneksi ilta oli muuten mukava. Ylihuomenna sama uudestaan, yritän tsempata, ettei menis hermo niin kovasti sillä kertaa...