9.6.2018

Kesä! Loma!

HUH. Niin sitä selvitettiin kaikki 6 yh-viikkoa yksin neljän lapsen kanssa! Tiedän, että Suomessa on pilvin pimein yksinhuoltajia, joille elämä yksin neljän lapsen kanssa on ihan jokapäiväistä peruskauraa, ja tuntuu hassulta, että joku (eli mä) pitää meteliä siitä, että on selviytynyt jokusesta viikosta, mutta silti: hyvä minä!

Kuuteen viikkoon mahtui tosi kivoja hetkiä. Käytiin lasten kanssa sirkuksessa ja oltiin viikonloppu mun vanhemmilla, juhlittiin mun isän 60-vuotispäiviä lähemmäs 100 hengen sukulaisjoukon voimin, oli Isosiskon kaverisynttärit ja Poikasen päiväkodin kevätjuhla ja mitähän muuta. Ihania lämpöisiä kevätpäiviä, jolloin lapset puuhasivat pihalla koko iltapäivän ja illan ja minä ja Bonarikin nautittiin ulkoilmasta. Kuuteen viikkoon mahtui paljon perusarkea: lasten kiskomista aamuisin sängystä, patistelua aamutoimissa, pyykinpesua, imetystä, kitinää, päiväunia, iltatoimia, ruokakauppaa... Sitä samaahan se meidän elämä on, oli isi töissä tai kotona tai kokonaan poissa. Sitten oli myös niitä vähemmän kunniakkaita hetkiä, kun tuntui, että mistään ei tule mitään, en jaksa, huudan lapsille, en tykkää niistä yhtään, en tykkää itsestänikään yhtään, en tykkää yhtään mistään yhtään... Mutta joka tapauksessa, se pätkä on nyt eletty ja hyvä niin.

Nyt meillä on yhteistä lomaa heinäkuun loppuun asti!

Viimeisen kuukauden suurin uutinen on ehkä se, että äitienpäivän aikoihin Poikanen oppi vihdoin ja viimein syömään suoraan rinnasta ja voitiin jättää rintakumi kokonaan pois. Neljä kuukautta siinä meni, mutta lopulta me onnistuttiin. Ja oon kyllä ollut sanoin kuvaamattoman helpottunut ja iloinen siitä, että imetys nyt sujuu. Ne ensimmäiset pari kuukautta, kun imetys sattui niin paljon, että välillä jouduin imettämään särkylääkkeiden voimin, rinnat oli ihan rikki, sammas vaivasi yms, oli kyllä raskaita. Seuraavat pari kuukautta imetin rintakumin kanssa välillä enemmän ja välillä vähemmän tuskallisesti. Olin jo asennoitunut niin, että imetän rintakumin kanssa koko imetysajan, mutta kyllä on ollut i-h-a-n-a päästä siitä eroon! Siis niin paljon vaivattomampaa, kun ei tartte sen kumin kanssa sählätä, pestä sitä jatkuvasti ja etsiskellä ties mistä, kun ei se koskaan oikein tahtonut pysyä kunnolla... Yölläkin voi vaan imettää ja jatkaa unia. Ja reissussa! Siis oikeasti, tosi ihanaa!

Lapsillakin alkoi loma. Tytöt toivat kotiin tosi hyvät todistukset. Poikasen kanssa on viime aikoina ollut hankalaa. Luulen, että isoin syy on ollut se, että se ei ole saanut tarpeeksi aikuisen huomiota, kun Mies on ollut pois ja mä olen niin kiinni vauvassa (joka ei vieläkään loista päiväunien nukkumisen saralla). Poikanen on kyllä kiukutellut ja tehnyt tyhmyyksiä koko vuoden edestä. Kovasti toivon, että kesä helpottaisi tässäkin suhteessa. 

Ensimmäinen kesälomaviikko on mennyt sairastellessa. Tällä kertaa Mies oli kuumeessa neljä päivää. Ei tarttunut meihin muihin, en tiedä, olisko ollut vaan jotain stressinpurkautumiskuumetta (kun ei ollut mitään flunssan oireita tms). Mutta ekalla lomaviikolla ei yleensä saada muutenkaan mitään aikaan, eikä jakseta tehdä mitään. Jospa nyt sitten päästäis kunnolla loman makuun. Suunnitelmia ainakin on vaikka muille jakaa :)