28.10.2012

Kuulumisia pitkästä aikaa.

oivoi, taas on mennyt yli kuukausi... Yritän nyt sitten päivittää kuulumiset suhteellisen tiiviisti:

Raskaus: Yli puolenvälin ollaan, nyt taitaa olla rv 23+4. Vatsa alkaa olla aika muhkea rantapallo, edelleenkään tosin takaapäin ei huomaa, et olen raskaana. Ultrassa käytiin ja kaikki näytti olevan ok. Meinattiin kysyä sukupuolta, mut sit oli niin nihkeä kätilö, että jäi kysymättä. Ei se olis varmaan selvinnytkään, kun kaveri oli niin mutkalla ja kiemuralla ja kauheassa vauhdissa, että niillä oli täysi työ mitata kaikki muu... Kerroin neuvolassa, et vähän hirvittää jo äitiyslomalle jääminen, ja oli puhetta, et jos alkaa enemmän kauhistuttaa, niin voisin käydä psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa juttelemassa. Aika näyttää. Äitiyslomahakemuksen laitoin töissä ja nyt pitäis saada aikaan Kelalle äitiysraha- ym. paperit. Lantio on selvästi löystynyt, koska kävely on hankalaa (tai toistaiseksi onneksi lähinnä hidasta) ja sängyssä on jo vaikea kääntyä. Portaat on pahoja, ja niitähän mulla töissä riittää...

Työt: Töissä on ollu vähän ankeita hetkiä, kiitos muutamien vanhempien. Mut enimmäkseen kivaa kumminkin. Jos joskus vaihdan alaa (ei ole suunnitelmissa sellainen), niin se johtuu kyllä vanhemmista! Tää viikko oli syyslomaa, käytiin Miehen kanssa kahdestaan Tukholmassa ja sit olin lasten kanssa monta päivää mun vanhemmilla. Oli kivaa.

Lapset: Pipanainen onnistui telomaan itseään. Leukaan tuli haava, joka käytiin varmuudeksi liimauttamassa terveyskeskuksessa. Turhaan, koska ei ne liimat ja laastarit, mitä siellä laitettiin, pysyny tuon eläväisen lapsen leuassa kuin saman päivän iltaan asti... Eli luultavasti lopputulos olisi ollut yhtä hyvä kumminkin ihan tavallisella laastarilla. Isosiskon vasu-keskustelu oli myös, ja oltiin yhdessä sitä mieltä, että tukea tarvii suurin piirtein kaikessa... Hienomotoriikka, musikaaliset taidot ja keskittyminen (tehtäviin, mutta ei arkisiin toimiin kuten pukemiseen, syömiseen, ym) on kyllä hyvin hanskassa,  mutta sosiaaliset taidot, arkirutiinit, kielellinen kehitys ja liikunnalliset taidot on osa-alueita, joissa tukea kaivataan. Onneksi pk:n johtaja oli mun kanssa samaa mieltä siitä, että missään tapauksessa Isosiskoa ei nyt oteta päivähoidosta pois, vaikka vauva tuleekin.

Mitäs muuta: Kävin hammaslääkärissä, ja mulla oli ekaa kertaa elämässäni reikä! Harmitti, koska mulla on vähän traumoja edellisestä hampaanpaikkauksesta. Tällä kertaa oli kyllä mukava hammaslääkäri ja -hoitaja, mutta en nyt kuitenkaan mitenkään hypi riemusta, kun joudun uudestaan sinne menemään. Ja psykanopinnot sujuu, ekasta kurssista (Kehityspsykologia I) tuli arvosanaksi 4 ja nyt toisesta (Persoonallisuuspsykologia) peräti täysi 5. Nyt on taas motivaatiota jatkaa, seuraavana vuorossa Kliininen psykologia I: mielenterveys ja sen häiriöt. Kiinnostavaa!