18.8.2014

Lasten kuulumisia

Isosisko aloitti parisen viikkoa sitten eskarin. On ollut kivaa, on saanut uuden kaverin (jonka nimen muisti noin viikon tuttavuuden jälkeen), on osannut itse ottaa ruokansa ruokalassa jne. Olen Isosiskolta kysellyt, et mitä ne siellä eskarissa tekee, varsinkin oppituokioiden ohjelma kiinnostaa kovin (siis koska muu on luokkaa "ulkoilua leikkipuistossa, vapaata leikkiä, ruokailu" -eli ei hirveästi vaihtele päivittäin). Tähän mennessä on Isosiskon sanojen mukaan:
  • väritelty
  • ollut väritystehtävä
  • ollut piirtämis- ja värittämistehtävä
  • ensin me piirsimme ja sitten me väritimme
  • oli sellainen aika vaikea väritystehtävä 
  • väritimme eläimiä
  • väritimme kasveja
  • jne jne
No, varmasti näissä moninaisissa väritystehtävissä on ollut tarkoituksena oppia vähän muutakin kuin värittämistä. Mua vaan huvittaa nää Isosiskon kuvaukset niiden puuhista :)

 Isosisko tykkää kovasti tehdä vohvelikangastöitä, ja on siinä oikeasti jo aika taitava.

Pipanainen aloitti uudessa päiväkotiryhmässä, tosin kolmea lukuunottamatta lapset oli tuttuja jo entuudestaan. Hyvin on viihtynyt, varsinkin kun entisen ryhmän parhaat kaverit ja naapurin tyttö (jonka kanssa Pipanainen on ihan paita ja peppu) ovat samassa ryhmässä.

Pipanaisella on menossa pinkki-prinsessa-vaihe. Aamulla valitaan vaatteita niin tarkkaan, ettei ole tosikaan. Pipanaisen vaatekaapissa on tällä hetkellä tosi paljon sinistä, vihreää ja ruskeaa, housuissa varsinkin. No eihän ne kelpaa, vaikka melkein kaikissa on jotain timantteja ja sydämiä (eli ei mee Poikaselle enää). Kun pitää olla PINKKI. Tosin onneksi kaikki vaaleanpunaisen sävyt kelpuutetaan. Nyt niitä muutamia vaaleanpunaisia vaatteita pidetään sitten koko ajan. Lauantaina mahdottoman säädön jälkeen neiti huokaisi onnellisena, "nyt minulla on kaikki vaatteet pinkkiä! Sukatkin!" En tiiä, pitäiskö käydä ostamassa sille parit vaaleanpunaiset pöksyt, niin pääsisin ite helpommalla.

 Prinsessa Ariel päästä varpaisiin pinkkiin pukeutuneena. Ihan on itse itsensä stailannut.

Poikanen on aivan mahtava puolitoistavuotias touhuilija! Se on nyt innostunut potasta. Ei se siinä potalla jaksa istua kuin ehkä kaksi sekuntia, mutta se tykkää mennä potalle istumaan. Vähän on tossa motorisessa puolessa hakemista, yleensä Poikanen päätyy joko pottaan seisomaan tai sitten väärin päin istumaan. Sen kaksi sekuntia istuttuaan se nousee päättäväisesti pois -ja istuu uudestaan, yleensä ohi potan, lattialle. Poikasella ei siis ole mitään käsitystä, mitä varten se potta oikeasti on, mutta ehtiihän tuon.

Ulkona Poikanen tykkää pelata pallopelejä, keinua, syödä pensaasta karviaisia ja lekotella sählymaalin verkon päällä. Se on huumorimiehiä, ja tykkää hupsuttelusta. Niin ja on vihdoinkin innostunut lusikasta, syö puuron ja muut helposti lusikassa pysyvät ruoat jo itsenäisesti. Useimmiten se lusikka vielä menee nurin, joten voinette arvata, miltä meillä näytti, kun hän halusi itse syödä riisiä... :)

 Marjanpoimija työssään

16.8.2014

Ärsytyslistan positiiviset puolet

Mä olen (ainakin omasta mielestäni) enimmäkseen positiivinen ihminen. Meillä Mies on pessimisti (joka on muuten välillä aika raskasta), mä enemmän optimistisuuteen taipuva realisti. No tottakai joskus ottaa päähän, mutta enimmäkseen väittäisin olevani kohtalaisen positiivinen.

Joten nyt kun olen saanut etäisyyttä ärsytyslistan asioihin, voin etsiä niistä positiivisia puolia.

  • On hienoa, että Miehellä on vakituinen työ, vieläpä sen työpaikalla tapahtuneiden mullistusten jälkeen.
  • ihanaa, että meillä on kolme lasta
  • joilla on ilmeisesti tarpeeksi turvallinen olo kotona, kun uskaltavat ärsyttää äitinsä hajoamispisteeseen saakka
  • lapsilla on myös vilkas mielikuvitus
  • no okei. Valehtelusta en keksi mitään positiivista. Valehtelu on syvältä.
  • hienoa, että rakas äidinkielemme suomi elää ja muuttuu aikojen mukana*
  • kiva, että oli hyviä kesäisiä rantakelejäkin tässä, ja että saatiin olla koko perheen voimin uintireissuilla
  • onneksi ei ole pakko tehdä kaikkia kotitöitä heti just, jos ei jaksa
  • kiitos greipintuoksuisen suihkugeelin, joka haisee iholla hielle, voin deodorantin pettäessä väittää, että "se on vaan mun suihkugeeli"
  • mahtavaa, että sitä suihkugeeliä on jäljellä niin paljon, että tämä erinomainen tekosyy on käytössä vielä pitkään.

* tämä on vähän valheellinen positiivisuus, sikäli, että musta "kustantaa"-sanan väärinkäyttö on kyllä yksinomaan raivostuttavaa.

12.8.2014

Venäjä-tietoutta.

"Minulla on neljä vauvaa! Niiden nimet ovat Della, Anu, Prinsessa Ruusunen ja Kukka."
"Oho, syntyivätkö ne kaikki samalla kertaa?"
"Kyllä. Jumala kysyi, montako lasta haluat, minä sanoin neljä, Jumala laski yksi-kaksi-kolme-neljä, sitten niitä syntyi neljä. Ne on kaikki tyttöjä, koska minä tykkään tytöistä. Ja sinä olet niiden mummo!"

Voi Pipanaista, ja sen mielikuvitusta :)

Pipanainen kertoilee myös usein faktoja eri maista, useimmiten Ruotsista tai Venäjältä. Jos joku kehtaa epäillä näiden seikkojen todenperäisyyttä, niin Pipanainen vetoaa ylempään auktoriteettiin, itseään nuorempaan päiväkotikaveriinsa, joka kuulemma on kertonut Pipanaiselle. Päiväkodissa oli viime lukuvuonna teemana eri maat, joten se on varmaan inspiroinut Pipanaista. 

Kerrotaan nyt sitten teille muillekin vähän Venäjä-tietoutta.
- Venäjällä on niin köyhiä lapsia, että niillä ei ole ollenkaan leluja. Sen sijaan ne joutuu poimimaan pensaasta vattuja leluiksi ja illalla ripustamaan ne vadelmat takaisin pensaisiin.
- Venäjällä lapset saa syödä karkkia ruoaksi.
- Venäläinen margariini valmistetaan seuraavista aineksista: kasviöljy, sokeri, hiiva, suola, maito ja kaneli.
- Entisaikaan, kun ei ollut lankapuhelimia, Venäjällä puhuttiin seinille.

6.8.2014

Loman loppu

Kesäloma on loppu. Olisihan tuota vielä pidempäänkin lomaillut. Kesä on ollut kiva. Mullahan nyt "lomailu" jatkuu, mutta huomenna alkaa Isosiskolla eskari ja Pipanaisella hoito, joten varsinaisesti loma on nyt tässä. 

Yritän summata kesäloman kolme viimeistä viikkoa lyhyehkösti.

Kävin lasten kanssa mun siskolla, taidettiin olla 4 päivää. Siskon mies oli työreissussa, joten meidän kokoonpano oli 2 aikuista ja 6 lasta (6v, 6v, 3v, 2v, 1v, 3kk). Touhua riitti, kivaa oli, selvittiin hengissä ja vammoitta. Lapset tekivät pahuuksia vain kohtalaisesti, Pipanainen meni portaissa nurin, sisko leikkasi ruohon ekaa kertaa elämässään, säät suosi. Onnistunut lomareissu kerrassaan.

Sen jälkeen oltiin kotona ruhtinaalliset kaksi päivää ja mentiin taas. Lähdin siis lasten kanssa seuraavaksi mun vanhemmille viideksi päiväksi. Mummolassakin oli kivaa. Säät suosi edelleen (sikäli kun paahtavaa hellettä pitää hyvänä säänä. Alkukesän kylmyyden jälkeen olen sitä mieltä, että mieluummin kuitenkin helle), lapsilla oli mukavaa tekemistä, puuhailtiin niitä näitä, oli kiva nähdä myös mun mummoa (ainut isovanhempi, jota mulla on enää hengissä) jne. 

Sitten olikin Miehellä vielä yksi vapaa viikko. Mulle iski armoton siivousvimma, joten pari päivää Mies vahti muksuja ja mä siivosin (sekä yksin että Isosiskon suosiollisella avustuksella -siitä on jo ihan oikeasti apua) kaappeja yms. Käytiin koko perheen voimin mustikkaretkellä, joka meni yli odotusten ja saalistakin saatiin viitisen litraa. Miehen kanssa käytiin päiväseltään Tallinnassa, josta Mies löysi mulle mun toisen siskon häihin mekon, jota piti pienentää vaan vähän. Roudattiin kotiin sipsejä ja marsipaanikarkkeja. Jäi harmittamaan, ettei roudattu myös viinereitä. :)

Nuorempi mun siskoista meni naimisiin. Häät olivat tyylikkäät, mutta rennot. Hääparin näköiset pienet, kivat häät. Ei mitään jäykistelyä tai sellaista tunnetta, että on vaan haluttu tehdä häistä iso show. Oli ihana juhlistaa näiden kahden lupautumista toisilleen. Isosisko, Pipanainen ja siskonpojat olivat morsiustyttöinä ja sulhaspoikina, minkä kunniatehtävän he (vanhempiensa pahoista ennakkoaavistuksista huolimatta) hoitivat oikein hyvin ja suloisesti. Minä ja isompi pikkusiskoista laulettiin hääparille, joka kuunteli silmät kosteina (ehkä laulun merkityksestä johtuen, toivottavasti ei ainakaan siksi, että korviin sattui). Ruoka oli hyvää.

Nyt meidän sisarusparvessa (kolme tyttöä ja poika) on kaikilla eri sukunimi.

Häistä mun sisko (ei se naimisiin mennyt vaan se toinen) tuli lapsineen meille pariksi päiväksi keittiöremppaa pakoon. Oli kivaa, serkukset tekivät tihutöitä, pienemmät viihtyivät marjapensaassa karviaisten ja viinimarjojen parissa, käytiin pariin otteeseen uimassa, lapset leikki myös ihan nätisti, yksi ystävä kävi lapsineen meillä kylässä.

Ja nyt sitten tänään ajateltiin juhlistaa jotenkin viimeistä lomapäivää. Isosiskon toive oli ajella junalla ympäriinsä. Pipanainen toivoi, että mentäis eväsretkelle vuoren huipulle ja sitten kierittäis sieltä alas. Toisena vaihtoehtona se ehdotti, että syötäis pitsaa. Lähdin sitten lasten kanssa junalla lähikaupunkiin ja tavattiin Mies asemalla sen töiden jälkeen. Käytiin PizzaBuffassa syömässä, kaupassa ja tultiin kotiin. Että sellainen juhlistus :) Me kuljetaan junalla tosi tosi harvoin, koska yleensä ei päästä junalla minnekään, tai vähintään auto on kätevämpi ja halvempi. Joten junamatka (vaikka tuollainen lyhytkin) on lapsille elämys. 

Siinä se loma sitten oli. Vähän on haikea olo, koska nyt alkaa taas aikataulutetumpi arki, ja ensi kesään on pitkä aika. Onhan tässä toki kesää jäljellä, mutta silti. Ensi kesänä elämä on taas erilaista, kun lapset ovat isompia. 

Huomenna tosiaan Isosisko aloittaa eskarin (se on meillä ala-asteen yhteydessä) ja Pipanainen jatkaa osapäivähoidossa, uudessa ryhmässä. Mulla oli perinteinen säätö hoitokasseja pakatessa, puolet varusteista tuntuu olevan väärää kokoa tai hukassa. Huh. Eipä tässä muuta kuin herätyskello soimaan :)

5.8.2014

Ärsytyslista

Tänään on ollut ärsytyspäivä. Niin ärsytyspäivä, että pitää ihan lista tehdä.

Tänään ärsyttäneitä asioita:

  • kun Mies etsi aamulla työhousujaan ja herätti siinä sivussa Poikasen, jonka takia munkin piti nousta ihan turhan aikaisin
  • lasten jatkuva kitinä, riitely, nahistelu ja tyhmien tekeminen (aamusta iltaan)
  • oma reagointi lasten jatkuvaan kitinään, riitelyyn, nahisteluun ja tyhmien tekemiseen
  • Isosiskon ja serkkupoikansa rikki repimä nukenvaunujen kädensijapehmike
  • Isosiskon valehtelu edellä mainitusta asiasta
  • ihmisten tapa sanoa "kustantaa", kun joku asia on maksanut jotain. "Tää mekko kustansi 20 euroa." Ei muuten tasan kustantanut, vaan joko sinä itse maksoit sen tai joku kustansi sen sinulle!
  • Mies antoi (no vahingossa tietenkin) Poikasen muksahtaa nenälleen rannalla
  • oma vetämätön olo, jonka takia jäi imuroimatta, vessat pesemättä ja muutkin siisteyden ylläpitoon liittyvät tehtävät hoitamatta
  • greipintuoksuinen suihkugeeli, joka tuoksuu pullossa hyvälle, mutta iholla hielle
  • se, että olen niin pihi, että käytän greipintuoksuisen suihkugeelin loppuun, sen sijaan että heittäisin sen menemään, ja olen täten tuomittu haisemaan hielle ainakin seuraavat muutaman kuukautta.
Ei kai täs muuta.