Hyvää yötä!

Pakko kehuskella täälläkin: Poikanen on alkanut vihdoin nukkua paremmin! Tai ainakin näin on ollut viimeiset pari viikkoa.

Nykyään hän herää n. 5-6 kertaa yössä. Pian nukkumaankäymisen jälkeen pariin otteeseen, loppuyön 2-3 tunnin välein. Aamuyöstä toisinaan valvoskellaan tunti tai pari, mutta ei läheskään joka yö. 

Eihän Poikanen edelleenkään siis mitenkään erityisen hyvin nuku*, mutta huomattava parannus tää on siihen edelliseen herätään-tunnin-välein-vähintään-kymmenen-herätystä-yössä -meininkiin. 

Huisin kivaa, kun ei ole itse koko ajan ihan koomassa ja puhki väsynyt.

Ja myös Poikanen jatkaa toisinaan uniaan ilman, että sitä täytyy imettää. Sekin on huippua, mä kun pikku hiljaa haluisin kyllä yöimetyksistä eroon. Poikanen nukahtaa nykyään illalla omaan sänkyynsä (yleensä melko kovaäänisesti protestoiden), mutta jossain vaiheessa yötä se vaihtaa mun viereen. Sillä on viehättävä tapa nukahtaa viereen niin, että se pitää mua kaulasta kiinni. Tai oikeastaan, jos tarkkoja ollaan, ei pidä kaulasta, vaan tiukka ote on joko hiuksista tai mun korvasta :) Siihen se kumminkin nukahtaa, ja jonkin aikaa nukuttuaan alkaa myllätä päätyen yleensä poikittain, tai sitten pää jalkopäähän päin.

Musta on ihana nukkua tuollaisen pienen tuhisijan vieressä.

Meillä alkoi tänään arki, kun Miehen joululoma loppui ja työt jatkuivat 13 tunnin työpäivällä. Tosin sehän on ihan vaan lämmittelyä ensi viikon 17- ja 19-tuntisiin verrattuna... No, vastaavasti on sitten kyllä vapaapäiviäkin hänellä luvassa. Huomenna tytöt pääsevät taas päiväkotiin, mitä on odotettu (minä varsinkin).

ps. Se lasten uusin serkkukin syntyi perjantaina. Iso poika tuli :)

* Huvitti, kun juttelin yhden kaverin kanssa. Kaverin vauva on vähän Poikasta nuorempi. Kaveri valitti, että on raskasta, kun lapsi nukkuu tosi huonosti (herää kuulemma ihan peräti kahdesti yössä) ja mä hehkutin, että ihanaa, kun Poikanen nukkuu jo tosi hyvin (herää enää viidesti yössä)... Kaikki on suhteellista! :)