Tuhat ja yksi pientä asiaa (oikeasti vaan viisi)

Poikanen on parin viikon ajan harjoitellut tarttumista. Vähän on silmän ja käden koordinaation kanssa vielä tekemistä, mutta ei se mitään. Nuori herra tarttuu innolla kiinni kaikkeen, mikä käteen osuu, mm. omaan korvaansa tai vaikka housunlahkeeseen. Mieluiten se pitää itseään kädestä kiinni, oma käsi on kun sopivasti "käden ulottuvilla". Hän on kyllä maailman söpöin käsiensä myttyäjä.

* * * 

Isosiskolla oli maanantaina kevätjuhla. Koko päiväkotiryhmä on kuulemma kovia laulamaan, ja sen huomasi. Lauluja oli monta, ja hienosti kaikki lauloivat. Isosiskolla oli myös (luonne)rooli linnan muurina, hienosti meni sekin.

* * * 

Poikanen on muutaman viikon ajan nukkunut hirmu hyvin yöunia. Useimpina öinä se herää tätä nykyä kerran syömään, muutamaan otteeseen on jopa nukkunut koko yön (9 tuntia) yhteen putkeen. Normiyö on n. klo 21/22-7/8, eli noin kymmenen tuntia, ja yösyöttö yleensä siinä klo 4-5 välillä. Hyvien yöunien vastapainona päiväunet ovat menneet ihan pipariksi. Pisimmillään Poikanen nukkuu 45 min kerrallaan, mutta usein torkut jäävät parin kymmenen minuutin mittaisiksi tai jopa lyhyemmiksi (tänään esim. oli 7 minuutin unet). Niitä torkkuja saattaa sitten olla viidet tai jopa kuudetkin päivän mittaan. Päivässä ei oikein ole mitään rytmiä, vaikka sitä ollaan kovasti yritetty luoda.

* * * 

Pikkuvauvan varpaat. Vaikka vauva on muuten ihmeellisen täydellinen ja suloinen ja valmis, niin miten ne varpaat näyttää siltä, kuin kolmevuotias olisi muovaillut ne muovailuvahasta? Joukko pieniä pötköjä tökittynä jalkaterän kärkeen. Ne näyttää siltä, ettei ne oikein kuulu paikalleen, ja vois tipahtaa pois milloin vaan. Onneksi ne vauvan kasvaessa alkaa näyttää enemmän ruumiiseen kuuluvilta osilta.

 Melkein nelikuisena varpaat eivät ole enää irralliset pikkunakit jalkaterän jatkeena, mutta vähän oudot vielä

* * * 

Palautin tiistaina viimeisen psykan perusopintojen esseen. Opinto-oikeus loppui tänään. Ei mennyt ihan viime tippaan... ;) Saapas nähdä mitä tuolta tulee, toivoisin nelosta, niin saisin kokonaisarvosanaksi vitosen. Mutta kolmonen (tai vaikka kakkonenkaan) ei ole maailmanloppu, koska silläkin kokonaisarvosanaksi tulee nelonen, ja kyllä sekin kelpaa.