28.2.2016

Tammi-helmikuussa luettuja

Tammi-helmikuu meni isolta osin kliinisen psykologian tenttiin lukiessa, mutta jonkun verran olen nähtävästi kuitenkin saanut tenttikirjojen ohella muutakin luetuksi.

Tuomas Kyrö: Iloisia aikoja, mielensäpahoittaja
Mielensäpahoittaja oli loistokirja. Jatko-osat ovat olleet vanhan vitsin lämmittelyä. Plaah.


Carols Shields & Blanche Howard: Kuiva kausi
Mahdottoman hyvä! Ei Carol Shields varmaan ole koskaan mitään huonoa kirjoittanutkaan, mutta tämä oli taas yksi parhaista lukemistani kirjoista. Kuiva kausi on kirjeromaani, jossa työsyistä väliaikaisesti erillään asuva aviopari pitävät yhteyttä kirjeitse. Carol Shields ja Blanche Howard ovat kirjoittaneet kirjan yhdessä niin, että toinen on kirjoittanut naisen, toinen miehen kirjeet (en enää muista kumpi kumman). Tämä kirja kannattaa ehdottomasti lukea!

Rose Kennedy: On aika muistella
Iän kaiken kesti lukea Rose Kennedyn (JFK:n äiti) muistelmat. Paikka paikoin hyvin kiinnostava, kunhan jaksoi myös äärettömän puuduttavat jaksot siitä, miten erinomainen kasvattaja Rose Kennedy oli, ja miten ihana oli parisuhde ja perhe ja kaikki muukin suunnilleen täydellistä. Runsaasti omakehua ja asioiden kaunistelemista, mutta myös kiinnostava katsaus rikkaaseen elämäntyyliin ja tietynlaiseen elämänasenteeseen. Kannattaa lukea, ainakin jos olet sellainen lukija, joka osaa hyppiä puuduttavien kohtien yli... (Mä olen huono siinä, joten tän parissa vierähti monta kuukautta, kun luin aina välillä jotain muuta)

Hilary Boyd: Torstaisin puistossa
Tylsä ja ennalta-arvattava.

Haruki Murakami: Värittömän miehen vaellusvuodet
Tätä olen monessa lehdessä ja blogissa kuullut kehuttavan. Ei ollut turhia kehuja lainkaan, oli kyllä tosi hyvä kirja. Tarina kertoo miehestä, joka on nuoruudessa joutunut yllättäen erotetuksi ystäväporukastaan ja aikuisena alkaa ottaa selvää, miksi joutui porukan ulkopuolelle.

Jo Baker: Longbournin talossa -palvelijoiden Ylpeys ja ennakkoluulo
Mä en oikein innostu näistä "tehtiin varjotarina kuuluisasta romaanista"-tyyppisistä kirjoista. Ajattelin kuitenkin, että ehkä ei pitäisi antaa ennakkoluuloille valtaa ja lainasin tän kirjastosta. Tarina oli jotakuinkin niin tylsä ja huonosti kirjoitettu, kuin pelkäsinkin. Mutta tulipahan mieleen, että voisi olla taas aika katsoa (se ainut ja oikea 6-osainen) Ylpeys ja ennakkoluulo, edellisestä kerrasta on varmaan jo yli vuosi. Hömppärakkauskirjojen ja Jane Austenin ystäville tää voisi ehkä sopia. En tykännyt.
 
Kaari Utrio: Paperiprinssi
Sama tuttu tarina kuin Kaari Utrion muissa romaaneissa. Ei ihan yltänyt viimeaikaisten Utrioiden tasolle, ja olisi kiva, jos joskus tarinoissa olisi jotain vähän erilaista. Mutta ihan kivaa päännollauslukemista oli silti.

Maria Semple: Missä olet, Bernadette?
Ihastuttavan absurdi ja satiirinen kirja erikoisesta arkkitehdistä ja hänen perheestään. Tykkäsin todella paljon. Lukekaa tämä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti