Isosiskolla oli eskariin tutustuminen. Mies onnistui järkkäämään itselleen vapaata, jotta mä pääsin Isosiskon kanssa kahdestaan, ilman pienempiä muksuja. Isosiskoa jännitti tietysti ihan kauheasti (äitiä jännitti ihan vähän vaan), mutta kyllä se oli niin ylpeänä ja tohkeissaan ja ISO. Ei halunnut koululla (täällä on siis eskari ala-asteen yhteydessä) mennä istumaan lapsille varatuille penkeille, vaan pysyi äidin vieressä. Mutta kun eskaritädit tuli esittäytymään ja viemään lapset juhlasalista eskaritiloihin, niin sinne se reippaana ja rohkeana meni muiden mukana jonoon, eikä yhtään epäröinyt. (Kiva, että vaihteeksi oli joidenkin muiden lapset, jotka nosti metakan siitä, kun joutuu vähäksi aikaa äidistä eroon)
Mä olin vähän pettynyt aikuisille suunnatusta infosta. Se käsitti lähinnä muutaman käytännön asian, kellonajat, yhteystiedot, päivähoitoa tarvitsevien toimintaohjeet ja koulukyydeistä jotain. Olisin kaivannut jonkinlaista esittelyä siitä pedagogisesta puolesta: mitä asioita eskarissa on tarkoitus oppia ja miten. Ei niin, että mä nyt erityisesti tarvitsisin sellaista, kyllä mä tiedän, mitä eskari on. Mutta olisin halunnut kuulla silti :) No, aikuisille oli puhumassa ala-asteen rehtori, ehkä esiopetuksen pedagogiikka ei ole sen ominta alaa...
Jouduttiin vähän odottelemaan ennen kuin saatiin mennä noutamaan lapset eskarin tiloista. Isosisko oli ihan tohkeissaan, miten eskarissa on KIVAA! Lapsille oli kerrottu jotain yleisiä juttuja eskarissa olemisesta ja mitä siellä tapahtuu, ja sitten ne olivat saaneet tehtäväksi värittää värityskuvaa, ja oli tarjottu keksiä ja pillimehut. Mitä muuta voi tuleva eskarilainen tutustumiselta toivoa?
Etukäteen jännitettiin, että tuleeko Isosiskon kanssa samaan eskariin ketään tuttua, kun aika iso osa tyttöjen päiväkodin lapsista kuuluu toisen koulun piiriin. Mutta oli siellä listassa kolme tai neljä tuttua nimeä. Eskarissa aloittaa syksyllä kaksi ryhmää, eikä ryhmäjaoista ollut vielä tietoa, mutta toivotaan, että Isosisko osuisi samaan ryhmään ainakin jonkun tutun kanssa. Nyt on kuitenkin hyvä mieli meidän ensi syksyn eskarilaisella.
Isosiskolla oli myös kevätjuhla. Laulupainotteinen ohjelma, kivasti olivat päiväkodin tädit jaksaneet miettiä lauluja ja sitä, että kaikki ryhmän lapset saivat osallistua. Isosiskolla oli yhdessä leikkilaulussa rooli hiirenä, toisessa kanana, ja aika moni laulu olikin sellainen, missä kaikki pääsivät mukaan esittämään. Pipanainen tykkäsi ohjelmasta kovin, ja odottaa jo innolla ensi viikolla olevaa omaa kevätjuhlaansa, jossa HÄN saa istua laulupenkillä ja on Isosiskon vuoro olla katsomossa. Poikanen tykkäsi kovasti lauluista, mutta laulujen välillä sitä alkoi hiillyttää (voinette arvata, että laulusta toiseen siirtyminen vei aina oman aikansa), ja lopulta Mies lähti sen kanssa käytävään. Juhlan lopuksi tarjottiin eskimot, ja annoin Poikasenkin vähän maistaa (että saisin sen pysymään vielä hetken tyytyväisenä). Ensin se vähän irvisteli, mutta sitten pääsi jätskin makuun ja olisi syönyt enemmänkin. Kovasti mulkoili isiä, joka sen jäätelön lopulta söi :)
Tämmöisiä kevätkuulumisia tällä kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti