14.3.2013

Hyvää pii-päivää!

Mukavaa pii-päivää kaikille!

Appivanhemmat tuli käymään ja toi mulle kukkia pii-päivän kunniaksi! Enpä olekaan ikinä aiemmin saanut pii-päiväkukkia :) Kyllä kannatti Facebookin puolellakin toivotella hyvää pii-päivää.




(jos joku ei tiedä tai ei keksi, niin 14.3. on amerikkalaisittain merkittynä 3.14, eli piin likiarvo. Siitä siis kansainvälinen pii-päivä, jota mun tietysti ammattini takia täytyy kovasti juhlistaa joka vuosi ;) 14.3. sattuu olemaan myös Albert Einsteinin syntymäpäivä, kertoi mulle Wikipedia)

12.3.2013

keskeneräisiä ajatuksia

Kauheasti on kaikkia asioita pyörinyt päässä, mutta en vaan saa niitä loppuun asti ajatelluksi, saati että sais tänne blogiin asti. Joten tässä nyt vaan tälleen lyhyesti ja keskeneräisesti.

Mitä olen ihmetellyt viime aikoina:
- miksi sairaalan vaatteet on niin rumia? Onko ruma kangas olennaisesti halvempaa, vai onko ne rumia siksi, ettei kenenkään tee mieli varastaa niitä?
- mitä ihmeen järkeä on tarjoilla synnyttäneiden osastolla ruoaksi kaalipataa, hernekeittoa ja jäätelöä? Kaksi ensimmäistä aiheuttaa vauvalle vatsavaivoja ja jäätelön saa syödä kylmänä ehkä kymmenesosa äideistä...
- miksi poikavauvoista puhutaan usein "pikku-miehinä", mutta tyttövauvoista harvemmin "pikku-naisina"?
- miten pienen vauvan niska voi olla niin ilmeikäs?

Mistä olen ärsyyntynyt:
- "Hienosti tehty! Synnytit ensimmäisen pojan kolmeenkymmeneen vuoteen!" Joo, ihan oli oma valinta ja saavutus. "Ensimmäinen poika kolmeenkymmeneen vuoteen" oli kehujan itsensä jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa, eikä niitä tyttöjäkään ole viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana ihan kauhean montaa tullut (no, on 6 kappaletta sentään). Muuten on tämänkin henkilön suvussa myös poikia ihan riittävästi.
- tytöt vaihtoivat kokopäivähoidosta osapäiväiseen, kun mun äitiysloma alkoi. Siitä huolimatta vielä helmikuunkin hoitolasku oli kokopäivähoidon mukaan. Laitoin asiasta vastaavalle henkilölle sähköpostia, saapas nähdä, milloin hän vastaa, vai vastaako lainkaan...

Ja eilen todettiin neuvolassa, että Poikanen on oikein hyvin kasvanut (myös paino hienosti nousussa, joten ainakaan siihen toi tolkuton pulauttelu ei vaikuta), ja saattaa olla refluksia, kun puklaa kauheasti ja viihtyy vaan pystyssä. Saatiin ohjeeksi kokeilla maidonsakeutusjauhetta, ja jos se ei tepsi ja vauvan olo tuntuu hankalalta, niin kahden viikon päästä lääkärineuvolassa mietitään sitten jatkoa. Saapas nähdä. Musta oli kiva, että terkkari otti ton asian heti tosissaan, eikä ollu silleen "no, kaikki vauvat pulauttelee". (Mikä on sekin ihan totta, mutta Poikasella on vähän eri mittasuhteet siinä asiassa plus tosiaan toi pystyasento-homma, vaikka voihan sekin johtua jostain ihan muusta).

10.3.2013

Poikanen 1kk

Meidän Poikanen täytti eilen kokonaisen kuukauden. Huomenna on neuvola, mua vähän jännittää, et kuinka paljon hän on venynyt pituutta ja kuinka vähän paino on noussut...

Kuukauden iässä Poikanen
- ei vielä osaa imeä suoraan rinnasta. Se on onnistunut toistaiseksi yhteensä 5 kertaa, mutta ei vielä kertaakaan ole imenyt rintaa tyhjäksi ilman kumia. 
- on aika vatsavaivainen, vuorokauden ympäri. En tiedä, olisko vähän refluksia tms, kun hän puklaa ihan tolkuttomasti ja viihtyy oikeastaan vaan pystyasennossa. Ilmavaivojakin kumminkin tuntuu olevan, joten nyt on Cuplaton käytössä ja vaikuttais, että on vähän auttanut.
- vähän jo ääntelee
- silloin harvoin, kun on virkeänä hereillä (jatkuvan kitinän takia iso osa päivästä kuluu epämääräisessä horroksessa) katselee ja hämmästelee kovasti kaikkea
- tosiaan haluaisi olla koko ajan sylissä pystyasennossa ja mielellään liikkeessä. Toooosi kiva, näin äidin näkökulmasta.
- on oppinut, että vaipanvaihto ja aamupesut ei olekaan kamalaa kidutusta, ja että Cuplaton on valtavan hyvää, ja että sen jälkeen on aina maidon vuoro.
- on ihan hirmuisen ihana ja suloinen, pehmeä ja lämmin ja maailman rakkain vauva.

Mies palaa huomenna takaisin töihin, ja mua jo valmiiksi hirvittää 
a) lasten hoitoon viemiset ja hakemiset vauvan kanssa
b) iltapäivät ilman Miestä, kun oon yksin kaikkien kolmen kanssa kotona.
Mutta ehkäpä se siitä lähtee sujumaan. Onneksi noi isommat jo aika hyvin puuhaa keskenään, kun mun aika kuitenkin menee aika pitkälti pienintä kanniskellessa.

Ja ollaan saatu nimi päätettyä, ja etunimi on jo käytössä. Mies haluaa pitää muut nimet salaisuutena kastajaisiin saakka. Luulen, että suurin osa sukulaisista kyllä arvaa ne oikein, mutta pidetään nyt sitten jännityksessä.

6.3.2013

edistystä

Nyt liput salkoon ja leivokset esille! Meidän poika söi tänään 3 (kolme!) kertaa suoraan rinnasta, ilman rintakumia, osan syötöstä. Imuote oli mitä oli, mutta sinne päin kumminkin ja maitoa päätyi pikkuisen vatsaan.

Oi olenpa onnellinen, tästä se lähtee... :)

5.3.2013

murhetta.

Viime viikonloppu laittoi taas asioita mittasuhteisiin. Mun sisko synnytti pienen pienen pojan, 18. raskausviikolla. Vauva oli tietysti liian pieni selviytymään hengissä. 

Ei tee mieli nurista ja narista siitä, että meidän pieni poika ei vieläkään osaa syödä ilman rintakumia, tai että väsyttää kun saa nukkua yönsä maksimissaan kahden tunnin pätkissä tai että joutuu käyttämään päivästä ison osan hyssyttelemällä vatsavaivaista lasta.

Tunnen suunnatonta kiitollisuutta siitä, että mulla on sylissä terve ihana pieni vauva, jo kolmannen kerran. 

Tuntuu niin pahalta siskon ja sen miehen puolesta.

1.3.2013

tavaraläjistä.

Lueskelin tässä iltapalaa syödessäni Iltalehden nettisivuja (noloa myöntää). Törmäsin juttuun, jossa on listattu yleisimmät joka kodista löytyvät turhat tavaraläjät. Juttu löytyy täältä

Arvatkaapa, löytyykö meiltä? Meillä Mies on melkoinen hamsteri, mä olen semisti myös, vaikka samalla yritän myös vähentää tavaran määrää.

Tässä siis Iltalehden lista:

1. Maljakot
Maljakkojen määrästä päätellen monessa kodissa on runsaasti leikkokukkia joka pöydällä ympäri vuoden.
 - piti käydä laskemassa, meillä on 9 maljakkoa, yksi vielä lahjapakkauksessaan... Ei tarvittais näin montaa, ihan hyvin riittäisi esim. yksi yhden kukan, yksi pikkukimpun ja yksi tulppaanikimpun kokoinen maljakko. En edes muista, milloin viimeksi meillä olisi tarvittu kahta saman kokoluokan maljakkoa yhtä aikaa. Kaikki maljakot on lahjaksi saatuja, osa niistä kylläkin ihan kauniita. (hmm, mitä sitten kertoo se, että meillä tosiaan on tuolla kaapissa myös pari maljakkoa, joita ei tarvita ja jotka ei edes ole mun mielestä kauniita...)

2. Kukkaruukut
Täyttävät keittiön alakaapin suurimman osan vuotta.
 - meillä ei ole kovin montaa ylimääräistä kukkaruukkua, olisko tuolla parhaillaan kolme. Eivät vie yhdestä pienestä kaapista edes kokonaista hyllyä. Sen verran harrastellaan lasten kanssa sekalaisten siementen istuttelua, että ylimääräiset ruukutkin ovat aina välillä käytössä.

3. Mausteet
Vanhentuneita maustepusseja ja purkkeja säilytetään huolellisesti, vaikka maku on mennyttä.
 - kaapista löytyy yksi pakkaus jostain maailmalta saatuja mausteita, joita ei ole vielä edes avattu, mutta aika monta vuotta se paketti on tuolla pyörinyt. Pitäisi varmaan joko ottaa käyttöön tai heittää menemään... Mutta hei, vaan yksi paketti!

4. Siivouksen puhdistusaineet
Kaupassa ostaja ei muista, onko kotona ikkunanpesuainetta. Kotoa löytyy kolme samanlaista pulloa.
- hah, ei meillä vaan! Pesen jokseenkin kaiken joko Fairylla tai Tolulla. Siivouskomerossa on kyllä jostain pyykinpesuaineesta pari näytepakkausta, joita en ole muistanut käyttää pois. Ja ai niin, on siellä kloriittia kaksi pulloa. Ostin uuden, kun en tunnistanut sitä toista kloriitiksi (anopin ostama, varmaan niiltä ajoilta kun Mies asui yksin...)
 
5. Isot, tyhjät pahvilaatikot
Vanhoja kahvinkeittimen tai television pakkauslaatikoita seisoo varastossa tyhjillään.
- KYLLÄ. Meillä on kolmen ja puolen vuoden takaisen muuton muuttolaatikoita vielä aika paljon ulkovarastossa. Tosin on niitä kyllä tosi paljon jo tässä kuluneen kolmen ja puolen vuoden aikana käytettykin milloin mihinkin. Nää pitäis kyllä viedä pois tilaa viemästä, mut tuonne ovat varastoon jääneet, kun ei ole lähettyvillä mitään paikkaa, mihin ne kierrättää.
 
6. Paperiset servietit
Kulmistaan kurtistuneita joulu-, pääsiäis- ja kesäaiheisia paperiliinoja on runsaasti, mutta koskaan niitä ei muisteta käyttää.
 - muutamia jostain saatuja servettejä on jäänyt käyttämättä. Ei niitä paljon ole kuitenkaan, voisinkin antaa vaikka lasten askarteluihin. Itse ostan aina sellaisia, mitkä sopii astioihin eikä ole erityisesti minkään vuodenajan tai juhlan teemaa, jolloin ne tulee kyllä käytettyä pitkin vuotta.

7. Kynttilät
Saatu lahjaksi ja ostettu tarjouksesta. Ei raskita käyttää.
 - kynttilöitä on mun mielestä liikaa (laatikollinen). Ei kylläkään itse ostettu, vaan saatu. Raskittais kyllä käyttää, mutta en jaksa vahtia lapsia ja olen muutenkin neuroottinen sen suhteen, etten todellakaan jätä kynttilää yksin huoneeseen palamaan, joten muutamaan vuoteen ei ole tullut kynttilöitä paljoakaan polteltua. Erilaiset tuikkulyhdyt ja sen sellaiset ovat melkoinen murheenkryyni. Niitä olen kyllä viime vuosina laittanut kiertoon, mutta aina niitä vaan jostain saadaan lahjaksi. Kynttilät sentään voi polttaa pois, mutta ne onnettomat tuikkukupit...

8. Muovirasiat
Säästetty pakastamista ja eväiden kuljetusta varten.
 - näitä on kyllä yli tarpeen. Pakastetaan marjat, hillot ja sen sellaiset raejuusto- ym. rasioissa, joten niitä  tulee kerättyä. Muutenkin muovirasioita käytetään meillä paljon myös tähteiden säilytykseen jääkaapissa ja moneen muuhunkin tarkoitukseen. Syksyllä aina marja-ajan jälkeen heitän (Mieheltä salaa) yli jääneet margariinirasiat ja sellaiset menemään, kevääseen mennessä niitä on kertynyt taas aika kasa... "Oikeita" pakasterasioita meillä ei kovin paljon ole, lähinnä noita erilaisten elintarvikkeiden pakkauksia, jotka voikin sitten heittää pois, kun niitä on yli tarpeen.

9. Lahjaksi saadut pöytäliinat
Ei sovi sisustukseen, mutta lahjan antaja ehkä pahastuisi, jos liina ei löydy kaapista.
 - viimeksi joulun alla mietin, että pitäisi käydä kaikki pöytäliinat läpi ja oikeasti joko antaa jollekin tai käyttää johonkin (hyvää kangastahan niissä kuitenkin on) sellaiset, joita ei tulla käyttämään itse. Ei me pöytäliinoihin hukuta, mutta on niitä ylimääräisiä kuitenkin, kun ottaa huomioon, että kankainen liina meillä on pöydässä oikeastaan vaan jouluna, pääsiäisenä ja synttäreillä.
10. Muovikassit
Säilytetään varmuuden vuoksi.
- joo, säilytetään, mutta myös käytetään roskapusseina. Joskus muovikasseja kertyy (Mies unohtaa kauppakassit autoon), mutta nyt taas ne on aika vähissä. Ei ne paljon tilaa vie.

No niin. Onhan noita listan tavaroita aika paljon meilläkin, mutta mä koen että isompi "ongelma" ylimääräisen tavaran kanssa on kuitenkin sellaiset kamat, joita ei oikeasti tule käytettyä, mutta jotka lojuvat jossain tilaa viemässä. Tän listan tavaroista osa on kuitenkin sellaisia, että ne on kohtuu helppo joko käyttää, kierrättää tai sitten vaan heittää pois. Ja ovat myös tietyssä määrin tarpeellisia. Eli en yhdy tuohon Iltalehden näkemykseen, että nää olis tavaroita, joita ei koskaan tarvita! Itse asiassa mun mielestä tämän listan tavaroita pikemminkin tarvitaan, mutta ei tietenkään älyttömiä määriä. Vähemmälläkin pärjää.

(nyt tekisi mieli heti mennä karsimaan, mutta oikeasti pitää mennä nukkumaan, koska meidän vauva on nukkunut t-o-d-e-l-l-a huonosti viime yönä ja tänään)